Etla selvitti, miten korona runnoi tapahtuma-alaa: liikevaihto tippui ja kannattavuus romahti

Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla alan yrityksistä. Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat.

Toimialakohtaisista laskelmista puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertovat tutkimuksen tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.) ja tutkija Mika Pajarinen.
Toimialakohtaisista laskelmista puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertovat tutkimuksen tehneet Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö (vas.) ja tutkija Mika Pajarinen.

Tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bkt:stä. Alalla toimi liki 10 000 yritystä, jotka työllistivät arviolta 15 000–20 000 henkilöä. Yritysten osuus koko yrityssektorin työllisyydestä oli prosentin luokkaa ja arvonlisää alan yritykset tuottivat arviolta 800–1 200 miljoonaa euroa (0,6–0,9 prosenttia koko yrityssektorin arvonlisästä).

Koronakriisi 2020 iski aiemmista kriiseistä poiketen raskaimmin yksityisiin palvelualoihin, ja pandemian johdosta säädetyt rajoitustoimet – sekä ihmisten oma-aloitteinen kokoontumisten välttäminen – ovat heijastuneet erityisesti tapahtumia järjestävien yritysten toimintaan. Kärsijöitä ovat olleet mm. konsertit, teatterit, urheiluottelut, konferenssit ja messut. Näiden toimintojen kansantaloudellisesta merkityksestä on kuitenkin erittäin vaikea saada kokonaiskuvaa, koska tapahtuma-ala sekoittuu usein muihin toimialoihin, alalla toimii hyvin monentyyppisiä organisaatioita ja itsensä työllistäjiä. Lisäksi työ on usein osa-aikaista tai jopa tapahtumakohtaista. Arviolta ainakin puolet tapahtuma-alan arvonlisästä ja työllisyydestä syntyy muissa organisaatioissa kuin voittoa tavoittelevissa yrityksissä.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön ja tutkija Mika Pajarisen tänään julkaistussa tutkimuksessa Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa (Etla Raportti 116) on selvitetty, millainen on ollut korona-ajan vaikutus tapahtuma-alan yrityksiin. Samalla tutkimus kartoittaa alan koon ja merkityksen Suomen kansantaloudessa hyödyntäen sekä toimiala- että yritystason aineistoja. Tapahtuma-alan yritysten löytäminen perustui Vainu.io:n tietokantaan siitä, mitä yritykset itse kertovat omasta toiminnastaan www-sivuillaan.

– Kerroimme viime keväänä koronan iskeneen rajuimmin majoitus- ja ravitsemustoimintaan, ja saimme siitä oikeutetusti palautetta tapahtumajärjestäjiltä ja kulttuurialan toimijoilta. Toimialakohtaisista laskelmistamme puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua, kertoo Jyrki Ali-Yrkkö.

Tuet ja avustukset eivät ole kompensoineet kysynnän laskua

Tutkimuksesta ilmenee, että korona on runnellut tapahtuma-alaa rajusti, ja samalla vaihtelevasti. Alan liikevaihto putosi viime vuonna yli viidenneksen (22 %) edellisvuodesta. Liikevaihto aleni peräti 70 prosentilla alalla toimivista yrityksistä, ja lähes joka neljännen yrityksen liikevaihto romahti 50 prosenttia tai sitä enemmän. Toisaalta liki kolmannes alan yrityksistä pystyi vähintään säilyttämään vuoden 2019 liikevaihtonsa ja osa jopa hieman kasvattamaan sitä.

Tapahtuma-alan kannattavuus romahti, ja liikevoitto putosi peräti 65 prosenttia. Kannattavuus aleni valtaosalla eli 72 prosentilla alan yrityksistä, ja puolella yrityksistä vuoden 2020 tulos jäi vain neljäsosaan verrattuna edellisvuoden tasoon. Osa yrityksistä kykeni toki myös säilyttämään kannattavuutensa tai jopa kasvattamaan sitä.

– Vaikuttaisi siltä, että alan yritykset eivät ole koronakriisissä pystyneet alentamaan kustannuksiaan samassa suhteessa kuin liikevaihto on pienentynyt. Valtion tarjoamat mahdolliset rahalliset avustukset ja muut kustannustuet eivät ole kokonaan kompensoineet kysynnän laskua koronakriisissä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Koronakriisi on heijastunut ennen kaikkea messujen ja kongressien järjestämiseen sekä ohjelmatoimistoihin ja manageripalveluihin. Vähimmin vaurioin vaikuttaisivat selvinneen varauspalvelut ja urheilutoiminta. Nuorten yritysten joukossa suuret muutokset sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan ovat olleet todennäköisempiä kuin jo pidempään markkinoilla toimineissa yrityksissä. Yritysten kokoluokan suhteen ei havaittu merkittäviä eroja.

Tarkan kokonaiskuvan muodostaminen alan tilanteesta haastavaa

Saatujen tulosten perusteella tapahtuma-alan sisällä on siis merkittäviä eroja siinä, miten koronakriisi vaikutti toimintaan. Myöskään vuonna 2020 toimintansa kokonaan lopettaneita yrityksiä ei ole voitu aineistoviiveiden takia huomioida nyt julkaistussa tutkimuksessa.

– Yritystason analyysiin pohjautuvat arviomme perustuvat toimintansa jatkaviin ja pääosin osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin. Näin esimerkiksi yksityiset ammatinharjoittajat eivät aineiston puuttumisesta johtuen ole analyysissa mukana. Se tarkoittaa, että koronakriisin vaikutukset tapahtuma-alaan kokonaisuutena saattavat olla vielä arvioitamme suurempia, huomauttaa Etlan Ali-Yrkkö.

Ali-Yrkkö toivookin, että myöhemmin tehtävissä analyyseissa voitaisiin tarkastella myös 2020 lopettaneita yrityksiä. Tällä hetkellä tapahtuma-alan analysointi on kokonaisuutena erityisen haasteellista alan tilastojen hajautumisen johdosta. Lisäksi alalla toimivat organisaatiot ovat hyvin monentyyppisiä – yhdistyksistä ja firmoista julkiseen sektoriin – ja osa työstä on luonteeltaan osa-aikaista tai jopa tapahtumakohtaista.

Ali-Yrkkö, Jyrki & Pajarinen, Mika: Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa (Etla Raportti 116)

Vastaa

Suoratoistopalveluiden nousu

Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.

Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.

Personoitu sisältö ja algoritmit

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.

Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.

Sisällön monimuotoisuuden kasvu

Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.

Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.

Uuden sisällön tuotanto

Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.

Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.

Demokratisoitu sisällöntuotanto

Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.

Katselutottumusten muutos

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.

Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.

Kilpailun lisääntyminen

Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.

Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.

Katselukokemusten personointi

Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.

Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.

Muutos kuluttajan valtaan

Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.

Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.

Kohti tulevaisuutta

Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.

Viihdemaailma ja sen eri puolet

Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:

  1. Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
  2. Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
  3. Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
  4. Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
  5. Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
  6. Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
  7. Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
  8. Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.

Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.