Rock ja hiphop ovat tämän päivän iskelmää, kuuntelijan perusluonne näkyy hänen musiikkimaussaan ja jo 4 miljoonaa suomalaista kuuntelee musiikkia puhelimesta

Sana ”iskelmä” on 2020-luvulla suomalaisille synonyymi koko kansan hitille, sillä iskelmäartisteiksi luokitellaan tänä päivänä niin Apulanta, JVG, BEHM kuin Popedakin. Musiikkimakuun vaikuttavat eniten oma temperamentti ja teini-iän kaverit, mutta yllättävän paljon myös omien vanhempien kuuntelema musiikki. Koronavuosi vauhditti suomalaisten musiikin kuuntelun siirtymistä puhelimeen, Spotifyhyn ja YouTubeen. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi uusimman Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa selvitettiin myös esittäjän sukupuolen vaikutusta musiikin suosioon.

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin tilaamaan tutkimukseen vastasi elokuussa 2021 yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista. Jo kahdeksatta kertaa toteutetun selvityksen suunnitteli ja analysoi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.

Tutkimukseen osallistuneiden vastauksista saatua dataa rikastettiin tulosten analysointivaiheessa peilaamalla niitä laajaan aiemmin kerättyyn aineistoon, muuhun suomalaiseen ja kansainväliseen musiikkialan tutkimukseen sekä asiantuntijatietoon.

Apulanta, JVG, BEHM ja Popeda ovat tämän päivän iskelmäartisteja

Suomalaisten iskelmäsuosikeikseen nimeämien artistien lista on tällä hetkellä täynnä esiintyjiä, jotka on aiemmin haluttu tietoisesti luokitella rockiksi, rapiksi, popiksi ja jopa punkiksi ja jotka on myös tiukasti pyritty lanseeraamaan tietyn genren edustajina. Musiikinkuuntelijoille genreluokittelulla ja joissain yhteyksissä negatiiviseksi koetulla ”iskelmä-leimalla” ei kuitenkaan ole tutkimustulosten mukaan merkitystä: iskelmää ovat kaiken kansan hitit, joissa on helppo ja tarttuva kertosäe.

Useimmin omaksi iskelmäsuosikiksi nimettyjen esiintyjien listan erittäin suuri kirjo on silmiä avaava. Listalla olivat mm. nämä artistit ja yhtyeet: Lauri Tähkä, Kaija Koo, Juha Tapio, Kari Tapio, BEHM, Suvi Teräsniska, Popeda, Haloo Helsinki, Agents, Anna Puu, Antti Tuisku, Apulanta, Arja Koriseva, Arttu Wiskari, Eppu Normaali, Erin, Hector, Irwin, Jari Sillanpää, Jenni Vartiainen, Johanna Kurkela, Juice, JVG, Katri-Helena, Leevi & the Leavings, Matti ja Teppo,  Olavi Virta, Paula Koivuniemi, Paula Vesala, Rauli Badding, Sanni, Souvarit,  Tapio Rautavaara, Tuure Kilpeläinen, Vesa-Matti Loiri, Yö ja Yölintu.

Yhteistä iskelmäsuosikeiksi nimetyille artisteille on kyky saada kuulijoita hyvin laajoista ryhmistä. Vuosikymmenten aikana Suomeen rantautuneiden uusien musiikkigenrejen suosituimmiksi artisteiksi ovatkin nousseet juuri he, jotka ovat uskaltaneet venyttää omaa ilmaisuaan eniten suomalaisen suuren yleisön maun eli iskelmän suuntaan.

Musiikkimaun muodostumiseen vaikuttaa eniten oma temperamentti, mutta myös koti ja teini-iän kavereiden suosikkimusiikki

Kansainväliset pitkäaikaiset tutkimukset musiikkimaun muodostumisesta tukevat vahvasti musiikkimaun osittaista synnynnäisyyttä. Tämän vuotisessa tutkimuksessa myös suomalaiset itse arvioivat oman temperamenttinsa vaikuttavan heidän musiikkimakuunsa kaikista tekijöistä eniten – jopa enemmän kuin oman nuoruusiän suosikkimusiikin.

Onko Suomi metallin luvattu maa ujon ja pidättyväisen kansanluonteen vuoksi?

Vahvimmin temperamentin ohjaamia musiikillisia makumieltymyksiä ovat metalli ja klassinen musiikki, progressiivinen rock ja jazz. Kaikkien neljän musiikkityylin kuuntelijat ovat keskimääräistä useammin hieman ujoja. Onko sattumaa, että Euroopan introverteimpänä kansana pidetyt suomalaiset ovat menestyneet kaikissa näissä musiikkityyleissä myös kansainvälisesti?

Klassisen, progen ja jazzin kuuntelijat ovat kokeilunhaluisia ja valmiita syventymään uusiin elämyksiin ja heidät on kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu myös keskimääräistä luovemmiksi. Metallin kuuntelijat taas haluavat purkaa sisäisiä jännitteitään musiikin avulla.

Hiphopin, rapin ja popin intohimoiset kuuntelijat taas ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia ja heillä on usein vahva itsetunto. Musiikin itsensä lisäksi edellä mainittujen musiikkityylien kuuntelijoihin vaikuttaa alleviivatun vahvasti myös artistien kiinnostavuus henkilöinä, mielipidevaikuttajina ja tyyli-ikoneina.

Minkään musiikkityylin ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa todettu erityisesti korreloivan aggressiivisen käyttäytymisen tai väkivaltaisuuden kanssa.

Musiikkimaku periytyy omilta vanhemmilta sekä geenien että kuuntelun kautta

Oman teini- ja nuoruusiän musiikkiympäristön vahva vaikutus musiikkimakuun on noussut esiin jo aiemmissa Suomalainen musiikinkuuntelu -tutkimuksen tuloksissa.

Tämän vuoden tutkimustuloksissa nousee yllättävän suuresti esiin omien vanhempien vaikutus nuorten kuuntelemaan musiikkiin. Valtaosa tämän hetken 16–24-vuotiaista pitää omien vanhempiensa kuuntelemien artistien vaikutusta omaan musiikkimakuunsa yhtä merkittävänä kuin Spotifyn vaikutusta ja selvästi suurempana kuin radion vaikutusta.

Musiikki on ihmiselle tärkeintä 16–24-vuotiaana, jolloin omaa itseä määritellään erityisen voimakkaasti musiikin kautta. Musiikin avulla peilataan myös suhteita muihin ihmisiin ja musiikki toimii ”sosiaalisena liimana” sekä kaveripiireissä että vanhempien ja teini-ikäisten välillä.

Teini-iän suosikkimusiikki myös kulkee tyypillisesti kuulijansa mukana läpi elämän: kaikkialla maailmassa noin puolet ihmisten suosikkibiiseistä on niitä, joita he ovat kuunnelleet eniten teini- ja nuoruusvuosina.

Koronavuoden digiloikka näkyy myös musiikin kuuntelutottumuksissa

Musiikkia viimeisen vuorokauden aikana puhelimesta kuunnelleiden suomalaisten määrä puhkaisi nyt ensimmäistä kertaa 50 prosentin maagisen rajan. Puhelin on ainut musiikinkuunteluväline, jonka käyttö on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana: vähintään kerran kuukaudessa puhelinta käyttää musiikin kuunteluun jo noin neljä miljoonaa suomalaista. Tietokone saavuttaa vain noin puolet puhelimen kuuntelijamääristä.

Fyysisten äänitteiden kuuntelijoiden määrä on jälleen lähes puolittunut viimeisen kahden vuoden aikana. Myös erillisten radiolaitteiden kuuntelijamäärät ovat tulleet hienoisesti alaspäin ja radion kuuntelusta noin viidennes tapahtuu nyt puhelimen tai tietokoneen välityksellä.

Sekä Spotify että YouTube tavoittavat musiikinkuunteluvälineinä nyt noin 50 prosenttia suomalaisista joka viikko.  

Tutkimus selvitti myös mies- ja naisartistien suosioerojen syitä  

Tutkimuksen tilaajilta ja toteuttajalta on jokaisena tutkimusvuonna kysytty, onko musiikkia esittävien artistien sukupuolella merkitystä. Tänä vuonna tutkimuksessa oli mukana kysymys, jossa aihetta kartoitettiin sen herkkyydestä ja haastavuudesta huolimatta.

75 % tutkimusvastaajista ei osannut tai halunnut ottaa kantaa, kuunteleeko enemmän tai mieluummin mies- tai naisartisteja, vaan päätyi tasapelivastaukseen.

Kysymykseen suuntaan tai toiseen kantaa ottaneesta neljänneksestä noin kaksi kolmasosaa ilmoitti kuuntelevansa enemmän miesartisteja. Naisvastaajien yleisin perustelu miesartistien mieluisuudelle oli matalan äänen miellyttävyys. Miesvastaajien yleisin perustelu oli miesartistien suurempi tarjonnan määrä etenkin tietyissä musiikkigenreissä, kuten metalli, rock ja hiphop.

Naisartistien mieluisuutta perusteltiin useimmiten teksteihin samaistumisella (etenkin naiskuuntelijat), korkeamman äänen viehättävyydellä (etenkin mieskuuntelijat) sekä sillä, että tällä hetkellä naisartistit tuovat enemmän kiinnostavaa uutta popmusiikkiin kuin miesartistit.

Tutkimusvastaajien oma ikä tai sukupuoli ei korostunut olennaisesti siinä, minkä sukupuolisia artisteja he suosivat.

Annoimme tutkimuksen tulokset musiikkialan yrittäjä Juhani Merimaan ja toimittaja Katja Ståhlin kommentoitaviksi etukäteen. Mikä yllätti Juhanin ja Katjan, mikä oli heidän mielestään tutkimuksen kiinnostavin löydös ja mitä mieltä he olivat suomalaisten musiikkimausta? Entä kuinka yhteneväiset Juhanin ja Katjan henkilökohtaiset viime kesän kesähitit olivat tutkimusvastaajien kesäsuosikkien kanssa?

Yksi kommentti artikkeliin ”Rock ja hiphop ovat tämän päivän iskelmää, kuuntelijan perusluonne näkyy hänen musiikkimaussaan ja jo 4 miljoonaa suomalaista kuuntelee musiikkia puhelimesta”

Vastaa

Suoratoistopalveluiden nousu

Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.

Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.

Personoitu sisältö ja algoritmit

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.

Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.

Sisällön monimuotoisuuden kasvu

Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.

Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.

Uuden sisällön tuotanto

Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.

Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.

Demokratisoitu sisällöntuotanto

Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.

Katselutottumusten muutos

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.

Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.

Kilpailun lisääntyminen

Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.

Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.

Katselukokemusten personointi

Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.

Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.

Muutos kuluttajan valtaan

Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.

Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.

Kohti tulevaisuutta

Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.

Viihdemaailma ja sen eri puolet

Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:

  1. Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
  2. Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
  3. Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
  4. Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
  5. Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
  6. Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
  7. Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
  8. Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.

Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.