Tunnuskappaleen ovat tehneet Leri Leskinen, Jukka Immonen ja Paula Vesala
MUUMIPEIKKO JA PYRSTÖTÄHTI elokuvateattereissa 4.9.2020
Rakastettu, koko perheen elokuvaklassikko, kansallisaarteeksikin oikeutetusti kutsuttu, teknisesti uudistettu Muumipeikko ja pyrstötähti -animaatio nähdään elokuvateattereissa kautta maan 4.9.2020.
Elokuvasta on juuri julkaistu sen juliste ja traileri (kts. tiedotteen lisätiedot). Trailerissa kuullaan ensikertaa vuoden 2020 elokuvaversion uutta, mutta perinteitä kunnioittavaa äänimaailmaa ja musiikkia, sekä nähdään alkuperäisen animaation tuttua visuaalista maailmaa teknisesti uudistettuna.
Ensi-iltansa saavan Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan (2020) score-musiikin ovat säveltäneet Leri Leskinen ja Jukka Immonen. Elokuvaan on tehty myös kaksi laulua, Rakkaus ja ystävyys sekä Tuuthan sä viel takaisin?, jotka Leskinen ja Immonen ovat säveltäneet yhdessä Paula Vesalan kanssa. Vesala on myös sanoittanut kappaleet. Suvi Teräsniskan esittämää Rakkaus ja ystävyys -kappaletta kuullaan juuri julkaistussa trailerissa.
”Oli maailman kivointa tehdä Jukan ja Lerin kanssa nämä kaksi laulua tähän lapsuuteni Muumi-klassikkoon!
Muumit ovat olleet minunkin sydäntäni lähellä jo pienestä asti. Lapsena kirjoitin Tove Janssonille kirjeenkin, johon hän vastasi ja lähetti minulle postimerkkejä ja kiiltokuvia.
Rakkaus ja ystävyys -kappaleen esittäjä Suvi Teräsniska esitti myös Oma maa -elokuvan tunnuslaulun, jota olin mukana tuottamassa ja sovittamassa. Suvilla on maailman kaunein ääni, sellainen lämmin ja syleilevä.
Paras palaute Rakkaus ja ystävyys –laulusta tuli jo omalta lapseltani, joka lähetti oikein Jukallekin viestin, että ’ihana biisi’.”
Paula Vesala
Rakkaus ja ystävyys sekä Tuuthan sä viel takaisin? -kappaleiden tekijä
Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva (2020)
Muumipeikko ja pyrstötähti perustuu legendaarisen suomalaisen kuvittajan ja kirjailijan Tove Janssonin samannimiseen kirjaan vuodelta 1946. Cinematicin tuottama Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuva (2020) on uudistettu versio maailmanlaajuisesti tunnetusta klassikkoanimaatiosta (1992), joka on nyt saanut uuden elämän.
Vaikka elokuvan äänimaailma – musiikki, kappaleet ja dubbaukset – on uudistettu kokonaan, on se tehty alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Animaation kuva on päivitetty tämän päivän elokuvastandardeihin uudistaen se teknisesti huippulaatuiseksi niin uusille sukupolville kuin vanhoille Muumi-faneille, mutta elokuvassa on säilytetty alkuperäisen elokuvan tarina sekä klassisen piirtämisen ja kalvoanimaation tyyli.
Alkuperäisen Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan (1992) luojan, ideamoottorin, taiteellisen johtajan ja tuottajan Dennis Livsonin poika Tim Livson tuottaa nyt uuden elokuvaversion yhdessä Antti J. Jokisen kanssa.
” Muumien filosofian ytimessä on joukko hienoja arvoja: ystävällisyys, väkivallattomuus, seikkailumieli ja turvallisuus sekä lähimmäisten ja myös luonnon kunnioittaminen.Näihin Tove Janssonin luomiin arvoihin oli isäni Dennis Livsonin helppo yhtyä ja vahvistaa niitä omassa Muumi-animaatiotuotannossaan entisestään. Janssonin luomat Muumi-hahmot ja huikeat tarinat sujuvoittivat nerokkuudellaan ja moniulotteisuudellaan niiden työstämistä animaatioiksi.
Isäni poismenon jälkeen päätin, että jonakin päivänä tuon hänen luomansa ja tuottamansa Muumilaakson tarinoita -televisiosarjan (1990-1992) sekä Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan (1992) teknisesti päivitettyinä uudelleen esitykseen. Koin lähes velvollisuutenani saattaa nämä hienot tuotannot myös uusien sukupolvien saataville paitsi niiden kulttuurisen merkityksen, myös niiden edustamien upeiden ja ajattomien arvojen vuoksi.
Tavattuani Antti J. Jokisen, alkoi yhteistyömme nopeasti tämän meille kummallekin tärkeän Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan parissa. Ymmärsimme molemmat jo 1990-luvun alussa tehdyn tuotannon vahvuudet ja kauneuden. Vaikka animaatiotekniikan näkökulmasta aikakausi oli jo vaihtunut, halusimme molemmat kunnioittaa alkuperäistä. Visuaalisen ilmeen muuttaminen ei tullut kysymykseenkään – isäni oli luonut niin hienon ja ajattoman animaatioelokuvan, sekä tarinankerronnallisesti että visuaalisesti. Totesimme Jokisen kanssa myös, että ”retrous” on ehdoton vahvuus.
Kunnioitin isäni tuotantoja toki ennestäänkin, mutta nyt, tehdessäni samoja tuotantoja itse, ovat hänen työnsä määrä, antaumuksensa ja periksiantamattomuutensa tulleet todella esille. Omakin matkani näiden tuotantojen parissa on ollut jo pitkä ja haastava, mutta isäni tekemä työ oli satakertainen ja huomattavasti haastavampi hänen luodessaan näitä 90-luvun alussa.
Olen kiitollinen paitsi isälleni ja Tove Janssonille, nyt myös uudelle Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan tekijätiimille tehdystä työstä. Elokuvan upeus koostuu sen kaikista työvaiheista: alkaen Tove Janssonin kirjasta, hahmoista ja tarinasta; ja edeten isäni näkemyksillä animoidun alkuperäisen elokuvan kautta tämän uudistetun version kaikkiin teknisen toteutuksen vaiheisiin.
Nyt, elokuvan ollessa lähestulkoon valmis, on ilo keskittyä sen saattamiseen elokuvateattereihin, mahdollisimman monen lapsen – ja aikuisen – nautittavaksi niin Suomessa kuin maailmalla.”
Tim Livson
Tuottaja
Muumipeikko ja Pyrstötähti -elokuva (2020)
Kindernet Entertainment Ltd.
Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvassa Muumilaaksossa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä, kun maailmanloppu uhkaa, eikä kesä ole enää kuin ennen. Elämän palaaminen uomiinsa edellyttää Muumilaakson väeltä ennennäkemätöntä sankaruutta. Seikkailussa kohdataan jännittäviä vaaroja, mutta myös luonnon ihmeitä ja uskomattomia aarteita – ja solmitaan korvaamattomia uusia ystävyyksiä.
4.9.2020 ensi-iltansa saava Muumipeikko ja pyrstötähti tullaan näkemään teatterilevityksensä jälkeen C More -suoratoistopalvelussa ja MTV:n kanavilla.
Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.
Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.
Personoitu sisältö ja algoritmit
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.
Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.
Sisällön monimuotoisuuden kasvu
Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.
Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.
Uuden sisällön tuotanto
Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.
Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.
Demokratisoitu sisällöntuotanto
Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.
Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.
Katselutottumusten muutos
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.
Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.
Kilpailun lisääntyminen
Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.
Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.
Katselukokemusten personointi
Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.
Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.
Muutos kuluttajan valtaan
Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.
Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.
Kohti tulevaisuutta
Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.
Viihdemaailma ja sen eri puolet
Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:
Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.
Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.
