Laulaja-lauluntekijä, muusikko, toimittaja, entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Mikko Alatalo on palkittu tämän vuoden Iskelmä-Finlandialla.
Tunnustus kevyen musiikin eteen tehdystä työstä on arvoltaan 10 000 euroa ja sen myöntää vuosittain Nokian kaupunki. Palkinto myönnettiin 20. kerran ja sen ojensivat Iskelmä-Finlandia -raadin puheenjohtaja Turkka Mali sekä Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Laitinen Tapsan Tahdit -tapahtuman avajaisissa Nokian Pirkkalaistorilla.
”Mikko Alatalo on monitoimimies, joka hallitsee musiikin lajeista monet haarat. Hän on kirjoittanut suurimman osan lauluistaan aisaparinsa Harri Rinteen kanssa. Repertuaarista löytyy myös hänen itsensä sekä Juice Leskisen kanssa tehtyjä kappaleita. Alatalo rakastaa esittämiään musiikkilajeja huolimatta siitä, kuinka suosittuja ne kulloinkin sattuvat olemaan. Hän on myös ollut Suomen pubien ja seurojentalojen ahkera kiertäjä, todellinen työmyyrä”, kommentoi Turkka Mali.
”Arvostan suuresti, että saan vastaanottaa Iskelmä-Finlandia -palkinnon. Osa tästä palkinnosta kuuluu ehdottomasti myös Harri Rinteelle. Koen, että tämä on myös esiintyjän palkinto 6000 keikasta ja 3 miljoonasta ajokilometristä”, iloitsee Mikko Alatalo.
Merkittävä musiikillinen ura
Alatalon musiikkiura alkoi Coitus Int -orkesterista, jonka hän perusti yhdessä Harri Rinteen ja Juice Leskisen kanssa vuonna 1971. Vuonna 1975 jätettyään yhtyeen, Alatalo siirtyi soolouralle, jonka lauluissa hän kuvasi suomalaista maaseutua ja muuttoliikettä. Näistä Siirtomaasuomen lauluista suosioon nousivat muun muassa Yhdentoista virran maa ja Maalaispoika oon.
”Koen, että oli merkittävää kertoa katoavasta maaseudusta, muuttoliikkeestä Ruotsiin ja kaupungistuvien ihmisten elämästä. Myöhemmin tästä syystä minua pyydettiin myös mukaan politiikkaan”, Alatalo avaa.
Varsinaisesti suurkansansuosioon hän nousi neljällä Syksyn Sävel -voitollaan Vicky Lee (1978), Rikoo on riskillä ruma (1980), Mummoni ja moukarinheitto (1981) ja Minna (1986).
Alatalon musiikillinen repertuaari on laaja. Siihen ovat mahtuneet pop, rock, iskelmä, kantri ja mainosmusiikki kuten Puuhamaan tunnuskappale sekä ihmissuhdeballadit kuten Ihmisen ikävä toisen luo. Lisäksi Alatalo on tullut tunnetuksi myös lastenlauluistaan Känkkäränkkä ja Minen mee uimaan.
Mikko Alatalo on julkaissut yli 50 albumia levyttäen yhteensä yli 700 laulua. Monet kappaleista ovat tunnettuja klassikoita muun muassa Rokkilaulaja, Viivy vielä hetki, Tytöt tahtoo pitää hauskaa, Anna mulle lovee, Leuhkat eväät, Suojelusenkeli ja Kiiminkijoki. Lisäksi Alatalo on tehnyt kappaleita myös muille artisteille. Hän on tekstittänyt muun muassa Maaritin tunnetuksi tekemän Jäätelökesä-kappaleen.
Alatalo on tehnyt läheistä yhteistyötä paitsi Harri Rinteen myös Juice Leskisen ja Sulo Aittoniemen kanssa.
TV-työt – Iltatähdestä Vain elämää -tuotantoon
Alatalo tunnetaan myös televisiotöistään Iltatähti- ja Hittimittari -ohjelmissa sekä Tammerkosken Sillalla -ohjelmasta, jossa hän laulatti ihmisiä seitsemän vuoden ajan 70 artistin johdolla. Alatalo on mukana Nelosen suositussa Vain elämää -ohjelmassa, jonka 13. tuotantokausi starttaa syksyllä 2022.
Palkinnot
Mikko Alatalo on palkittu Valtion säveltaidepalkinnolla (1982) yhdessä Harri Rinteen ja Masi Luoman kanssa musiikista Ajolähtö-elokuvaan, Suomi-palkinnolla (2021) ja yhdessä Harri Rinteen kanssa Juha Vainio -palkinnolla sekä lastenmusiikin elämäntyöpalkinnolla.
Kirjat
Alatalosta on ilmestynyt vuonna 2011 Petri Nevalaisen kirjoittama Joviaali ilmiö Mikko Alatalo -kirja (Helsinki-kirjat) ja vuonna 2021 Tuomas Marjamäen kirjoittama 560-sivuinen elämäkertakirja Hän hymyilee kuin Mikko (Docendo).
Harrastukset
Ahkerana laskettelijana ja koskimelojana tunnettu Alatalo on aktiiviliikkuja. Hän on myös kiivennyt Afrikan korkeimmalle vuorelle Kilimanjarolle (5895m). Hän seuraa aktiivisesti musiikkialaa sekä rentoutuu matkustellen ja eri kulttuureita kohdaten.
Iskelmä-Finlandia -voittajat:
Mikko Alatalo (2022), Arja Koriseva (2021), Vicky Rosti (2019), Danny (2018), Markku Aro (2017), Suvi Teräsniska (2016), Pate Mustajärvi (2015), Katri Helena (2014), Pave Maijanen (2012), Pepe Willberg (2011), Laura Voutilainen (2010), Charles Plogman (2009), Olli Lindholm (2008), Eino Grön (2007), Paula Koivuniemi (2006), Jari Sillanpää (2005), Matti ja Teppo (2004), Kari Tapio (2003), Marion Rung (2002) ja Antti Huovila (2001). Palkintoa ei jaettu vuosina 2013 ja 2020.
Legendaarinen Tapsan Tahdit jatkuu Nokialla. Perjantai-iltana lavalla nähdään Erin ja Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani sekä lauantaina Suvi Teräsniska ja Popeda.
Tahtien maksuttomassa päiväohjelmassa tarjolla on paikallisia nokialaisia esiintyjiä. Lauantaina ohjelmaa on koko perheille, kun Pirkkalaistorilla käynnistyy MLL Nokian kanssa tuotettu Onnimanni-päivä. Nokialla tapahtuman aikana viihdyttävät myös Tahtiklubit ja -jatkot Ravintola Pepperissä
Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.
Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.
Personoitu sisältö ja algoritmit
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.
Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.
Sisällön monimuotoisuuden kasvu
Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.
Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.
Uuden sisällön tuotanto
Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.
Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.
Demokratisoitu sisällöntuotanto
Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.
Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.
Katselutottumusten muutos
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.
Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.
Kilpailun lisääntyminen
Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.
Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.
Katselukokemusten personointi
Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.
Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.
Muutos kuluttajan valtaan
Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.
Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.
Kohti tulevaisuutta
Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.
Viihdemaailma ja sen eri puolet
Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:
Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.
Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.
Yksi kommentti artikkeliin ”Iskelmä-Finlandia Mikko Alatalolle”