Muusikko ja laulaja-lauluntekijä Tuure Kilpeläinen on palkittu tämän vuoden Iskelmä-Finlandialla. Tunnustus kevyen musiikin eteen tehdystä työstä on arvoltaan 10 000 euroa ja sen myöntää vuosittain Nokian kaupunki. Palkinto myönnettiin nyt 21. kerran ja sen ojensivat voittajalle Iskelmä-Finlandia-raadin puheenjohtaja Aki Karjalainen ja Nokian kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Maria Asunta Tapsan Tahdit -tapahtuman avajaisissa Nokian Pirkkalaistorilla torstaina 3. elokuuta.
”Tuure Kilpeläinen on poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija, joka on luonut uuden ajan ikivihreitä niin laulamalla Autiosaaresta Valon pisaroihin kuin säveltämällä ja sanoittamalla muille artisteille sellaisia lauluja kuten Hyvää puuta, Suljettu Sydän ja monia muita. Kun kappaleiden levyttäjinä ovat artistit Katri Helenasta ja Kari Tapiosta Vesa-Matti Loiriin ja Kuumaa-yhtyeeseen, se kertoo palkitun harvinaisen monipuolisesta merkityksestä kotimaiselle musiikille”, perustelee valintaa puheenjohtaja Aki Karjalainen.
”Tämä palkinto tulee todellisena yllätyksenä. En itse osaa tai halua kategorisoida musiikkiani mihinkään karsinaan ja olen ajatellut, että Iskelmä-Finlandia-palkinto myönnetään sellaisille kunnon iskusävelmien konkareille, jonkalaiseksi en osaa itseäni mieltää. Elämä osaa yllättää! Otan tunnustuksen siis hämmästyneenä ja kiitollisena vastaan”, sanoo Tuure Kilpeläinen.
Kilpeläisen oma ura esiintyvänä artistina ei ole koskaan jumittanut kiinni totuttuun. ”Bassolla pienessä huoneessa omia biisejä säveltänyt nuori kouvolalainen aloitteli musiikillista uraansa kaupungin vesitornin varjossa. Myöhemmin kiinnostus maailmanmusiikkiin synnytti koko kansan rakastaman Kaihon Karavaanin. Artistilla riitti aikaa myös dokumentti- ja elokuvasävellystyölle. Nyt edessä on jälleen uusi sivu kirjassa. Kuulemme tänä vuonna uutta musiikkia matkan varrella muistikirjaan kirjatuista asioista, jotka Tuure Kilpeläistä emotionaalisesti askarruttavat. Niistä, jotka ovat totta juuri hänelle ja usein myös yleisölle”, Karjalainen jatkaa.
Musiikillinen ura
Tuure Kilpeläisen musiikillinen ura alkoi Salamanteri-nimisestä yhtyeestä. Jussi Jaakonahon kanssa perustettu yhtye ehti julkaista yhden EP:n vuonna 1996, minkä jälkeen Kilpeläinen lähti opiskelemaan Taideteolliseen Korkeakouluun.
Vuonna 2003 Tuure Kilpeläinen siirtyi sooloartistiksi. Kiinnostuttuaan 2010-luvun alussa maailmanmusiikista, syntyi Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani -kokoonpano. Debyyttialbumin Valon pisaroita nimikkokappale soi laajasti radioissa ja hurmokselliset live-keikat vetivät yhä laajempia yleisöjä ympäri Suomen. Kilpeläisestä tuli koko kansan artisti sekä yhtyeestä radioiden toivelistojen ykkönen ja keikkasuosikki.
Debyyttialbumia seuranneelta Erämaa-albumilta (2011) jättisuosioon nousi Ystävänpäivä-kappale. Afrikan tähti -albumin (2012) radiohiteiksi puolestaan nousivat voimabiisi Eloon! sekä Yonan kanssa duetoitu Tahtoisin, tahtoisin. Käpälikkö-albumilta (2014) hiteiksi muodostuivat Lisätään lämpöä ja Hymyilevä Apollo. Vuonna 2016 ilmestyneeltä Surusilmäinen kauneus -levyltä radioiden tehosoitossa olivat pitkään albumin nimikappale ja Autiosaari. Kaihon Karavaanin toistaiseksi viimeiseksi levyksi jääneeltä Paluu paratiisiin -teokselta tunnetuimmiksi biiseiksi nousivat Mä oon sun ja Rakastan sua niin et se sattuu. Levyn jälkeen yhtye julkaisi vielä singlet Lumous ja Kuiskauksia tulevaisuudesta.
Yhteensä Kilpeläinen on julkaissut yhdeksän albumia, joista kuusi Kaihon Karavaanin kanssa, sekä kokoelmalevyn. Hän on myös säveltänyt musiikkia dokumentteihin ja elokuviin, muun muassa Tie pohjoiseen -elokuvaan.
Tuure Kilpeläinen julkaisee lokakuussa sooloalbumin. Ensimmäiset biisit uudelta soolotuotannolta Kaikki mihin oot tottunut ja Astronautit julkaistiin kuluneena vuonna.
”Musiikki on lahja universumilta. Se on ihmeellisen soivan asian välittämistä ihmisille, vuorovaikutusta yleisön kanssa”, hän pohtii.
Kilpeläinen on aikojen saatossa tehnyt biisejä myös muille artisteille ja yhtyeille kuten Jonna Tervomaalle, Jipulle, Vuokko Hovatalle, Anna Puulle, Vesa-Matti Loirille, Katri Helenalle, Jorma Kääriäiselle, Kari Tapiolle, Johanna Kurkelalle, Leo Stillmanille ja Kuumaa-yhtyeelle.
Kulta- ja platinalevyt sekä palkinnot
Tuure Kilpeläinen on vastaanottanut urallaan viisi kultalevyä ja kolme platinalevyä sekä lukuisan määrän Emma-palkintoja: Jonna Tervomaalle sävelletyn Suljettu Sydän -kappaleen Vuoden biisi (1998), Vuoden miessolisti (2011), Vuoden Iskelmäalbumi: Valonpisaroita (2010), Vuoden Iskelmäalbumi: Erämaa (2011) ja Vuoden Iskelmäalbumi: Afrikan tähti (2012). Lisäksi Kilpeläiselle on myönnetty Kullervo Linnan palkinto (2014).
Harrastukset
Hapaa-ajallaan Kilpeläinen harrastaa juoksemista, avantouintia, mietiskelyä, piirtämistä ja lukemista.
Iskelmä-Finlandia-voittajat: Tuure Kilpeläinen (2023), Mikko Alatalo (2022), Arja Koriseva (2021), Vicky Rosti (2019), Danny (2018), Markku Aro (2017), Suvi Teräsniska (2016), Pate Mustajärvi (2015), Katri Helena (2014), Pave Maijanen (2012), Pepe Willberg (2011), Laura Voutilainen (2010), Charles Plogman (2009), Olli Lindholm (2008), Eino Grön (2007), Paula Koivuniemi (2006), Jari Sillanpää (2005), Matti ja Teppo (2004), Kari Tapio (2003), Marion Rung (2002) ja Antti Huovila (2001). Palkintoa ei jaettu vuosina 2013 ja 2020.
Tapsan Tahdit 2023
Tapsan Tahdit -tapahtuma jatkuu Nokialla lauantaihin saakka. Perjantai-iltana lavalla nähdään Mariska ja Vesterinen yhtyeineen sekä lauantaina Aimo Pamaus & Luodinkestävät liivit, Vicky Rosti, Freeman & Menneisyyden Vangit ja Arttu Wiskari.
Tahtien maksuttomassa päiväohjelmassa tarjolla on paikallisia nokialaisia esiintyjiä. Lauantaina ohjelmaa on koko perheille, kun Pirkkalaistorilla käynnistyy MLL Nokian kanssa tuotettu Onnimanni-päivä.
Nokialla tapahtuman aikana viihdyttävät myös Tahtiklubit ja -jatkot Ravintola Pepperissä sekä jatkot Ravintola Wäinössä.
www.tapsantahdit.fi
https://www.facebook.com/tapsantahdit/
@tapsantahdit_official #tapsantahdit
Aiheeseen liittyy
Suoratoistopalveluiden nousu
Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.
Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.
Personoitu sisältö ja algoritmit
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.
Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.
Sisällön monimuotoisuuden kasvu
Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.
Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.
Uuden sisällön tuotanto
Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.
Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.
Demokratisoitu sisällöntuotanto
Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.
Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.
Katselutottumusten muutos
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.
Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.
Kilpailun lisääntyminen
Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.
Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.
Katselukokemusten personointi
Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.
Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.
Muutos kuluttajan valtaan
Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.
Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.
Kohti tulevaisuutta
Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.
Viihdemaailma ja sen eri puolet
Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:
- Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
- Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
- Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
- Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
- Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
- Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
- Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
- Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.
Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.
