Legendaarisen Yö-yhtyeen vaiheista, ja varsinkin yhtyeen perustajista, Olli Lindholmista ja Jussi Hakulisesta kertova musikaali tulee maailmanensi-iltaan pe 27.1.2023! Esityspaikka on itseoikeutetusti Pori, tarkemmin Promenadisali. Vuoden mittaan esityksiä on ympäri Suomen.
Olli Lindholm oli Yö-yhtyeen laulaja, ja säveltäjä-sanoittaja sen perustamisesta lähtien aina kuolemaansa asti. Jussi Hakulinentoimi Yössä kosketinsoittajana, laulajana, sekä erityisesti legendaarisena säveltäjänä ja sanoittajana. Bändin tarina alkoi, kun Olli ihastui Jussin omintakeiseen musiikkiin, ja heidän ystävyytensä synnytti Yö-yhtyeen Porissa vuonna 1981. Pian perustamisen jälkeen Yö voitti rockin SM-kisojen Porin karsinnat ja sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi. Yö kohosi Suomen suosituimpien yhtyeiden joukkoon vuonna 1983 Jussi Hakulisen säveltämillä kappaleilla Likaiset legendat ja Särkynyt enkeli.
Olli Lindholm arvosti erityisen paljon Hakulista muusikkona ja säveltäjänä. Hakulinen on luonut useita suomalaisia klassikkokappaleita kuten Joutsenlaulu, Rakkaus on lumivalkoinen, Kiitos ja kunnia, Hän tanssii kanssa enkeleiden ja monia muita. Musikaalin kappaleet ovatkin juuri pääosin Jussi Hakulisen tekemiä.
Yöllä on takanaan useita menestyslevyjä ja se on kiertänyt vuosikymmeniä kaikkialla Suomessa. Yön vaiheet sisältävät paljon onnea ja menestymisen hetkiä, mutta myös pettymyksiä ja surua. Yö kuuluu pitkäaikaisimpiin ja rakastetuimpiin rock-yhtyeisiin Suomessa.
Talvella 2022 sovimme Jussi Hakulisen kanssa Joutsenlaulu-musikaalin tekemisestä. Hän oli todella innoissaan musikaalin syntymisestä ja oli sen hengessä mukana. Olemme äärimmäisen surullisia hänen äkillisestä menehtymisestään. Musikaali on kunnianosoitus hänen ja Olli Lindholmin mittavalle elämäntyölle, joka on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen suomalaisten sydämiin, kertoo musikaalin käsikirjoittaja Katariina Leino.
Jussi Hakulinen oli tulossa syyskuun pressitilaisuuksiin ja ensi-iltaan Poriin 27.1. ja Tampereen ensi-iltaan 3.2. Valitettavasti hän ei koskaan ehtinyt nähdä Joutsenlaulu-musikaalia.
Joutsenlaulun on käsikirjoittanut kirjailija Katariina Leino. Olli Lindholmia esittää muusikko Matthau Mikojan alias Matti Mikkonen, manserockari jo toisessa sukupolvessa. Mikkonen on Popedan alkuperäiskitaristin, Arwo Mikkosen, poika, joten musiikki miehellä on ollut verissä aina. Hän on luonut kansainvälistäkin uraa mm. Bloodpit-yhtyeen keulakuvana sekä omalla soolobändillään Matthau Mikojan Band. Viime vuodet hän on keskittynyt soolokeikkojen ohella musiikkiteatteriin, jossa hän tälläkin hetkellä esittää Juice Leskistä musikaalissa Viidestoista Yö.
Jussi Hakulista esittää upea laulaja, kultakurkku Erik Kraemer, joka myös on esiintynyt paljon musiikkiteatterissa, esittäen menestyksellä mm. Rauli Somerjokea ja Mikko Alataloa.
Muissa rooleissa nähdään mm. Elisa Lairikko, Simo Pirttimaa, Jussi Ojanen, Simo Stenman ja Petri Lairikko.
Joutsenlaulun tuottaa Suomen Musiikkiteatteri, joka on Suomen suurin kiertävä musiikkiteatteri. Esityksiä on vuosittain yli 150 kappaletta eri Suomen konserttitaloissa. Joutsenlaulun esityksiä on keväällä 2023 yhteensä 30 kappaletta.. Kiertue ulottuu Poriin, Tampereelle, Turkuun, Ouluun, Lahteen, Kuopioon, Vantaalle, Espooseen, Keravalle, Lohjalle, Järvenpäähän, Porvooseen, Jyväskylään, Hämeenlinnaan, Rovaniemelle, Raaheen, Kajaaniin, Ylivieskaan ja Imatralle. Kesällä 2023 esityksiä nähdään Ruissalon kesäteatterissa Turussa. Konserttsalikiertue jatkuu tiiviinä eri kaupunkien konserttisaleissa myös syksyllä 2023.
Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.
Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.
Personoitu sisältö ja algoritmit
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.
Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.
Sisällön monimuotoisuuden kasvu
Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.
Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.
Uuden sisällön tuotanto
Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.
Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.
Demokratisoitu sisällöntuotanto
Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.
Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.
Katselutottumusten muutos
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.
Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.
Kilpailun lisääntyminen
Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.
Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.
Katselukokemusten personointi
Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.
Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.
Muutos kuluttajan valtaan
Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.
Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.
Kohti tulevaisuutta
Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.
Viihdemaailma ja sen eri puolet
Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:
Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.
Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.
Yksi kommentti artikkeliin ”JOUTSENLAULU – Musikaali Ollista, Jussista ja Yöstä”