MESTAREIDEN JÄLJILLÄ -konserttikiertue!

kirjoittaja

MESTAREIDEN JÄLJISSÄ -konsertti

Olavi Virran ja Topi Sorsakosken ikivihreitä lauluja

Ilkka Koivulan ja Jani Koskisen lämminhenkisesti tulkitsemina.

* Hopeinen kuu * Vihreät niityt * Sinitaivas * Ajomies * Hurmio * Olet kaikki * Maailma ilman rakkautta * Surujen kitara * Kuin yö * ym.

Miehekkäästi tulkittuja lauluja rakkaudesta, anteeksiannosta, katumuksesta ja kahlitsemattomasti eletystä elämästä.

Jos suomalaisen iskelmämusiikin historiasta pitäisi mainita pari ylivoimaista kansansuosikkia, niin kärkipaikoilta löytyisivät taatusti sellaiset mestarit kuin Olavi Virta (1915 – 1972) ja Topi Sorsakoski (1952 – 2011). Kummatkin nauttivat pitelemätöntä menestystä niin keikka- ja konserttilavoilla kuin äänitteiden myynti- ja soittolistoillakin.

Rehellisesti ja miehekkäästi tulkittuja lauluja rakkaudesta, anteeksiannosta, katumuksesta ja kahlitsemattomasti eletystä elämästä. Lauluja, jotka niin lähtemättömästi ovat jääneet soimaan suomalaiseen sielunmaisemaan.

Tänä keväänä, maalis- ja huhtikuussa nämä tutut laulut soivat jälleen konserttisaleissa ympäri Suomea, kun Ilkka Koivula ja Jani Koskinen ovat ottaneet Olan ja Topin suosituimmat iskelmäkappaleet oman, Mestareiden jäljissä –nimisen konserttikiertueensa ohjelmistoon.

–       Me olemme halunneet tuoda nämä meille kummallekin niin tärkeät ja tutut laulut jälleen estradeille yleisön kuultavaksi. Vertailua alkuperäisiin esityksiin on kai mahdotonta kokonaan välttää, mutta meidän versiomme näistä ikivihreistä lauluista ovat luonnollisesti meidän näköisiämme tulkintoja vaikkakin mestareiden esityksiä huolella vaalien ja kunnioittaen, Ilkka Koivula sanoo.

–       Olan ja Topin ikivihreät laulut elävät kautta aikojen. Aikuisyleisö muistaa nostalgisten kappaleiden melodiat ja kertosäkeet vaikka niitä niin valitettavan harvoin enää radiossa kuulee. Me esitämme niitä suurella sydämellä ja kaiken ammattitaitomme likoon pannen, Jani Koskinen jatkaa.

Konserteissa Koivulaa ja Koskista säestää arvostetuista studiomuusikoista koottu yhtye.

Jani Koskinen – ”viihdyttäjä kuten oli Olavi Virtakin…”

Tamperelainen Jani Koskinen on kokenut ja monipuolinen laulaja-näyttelijä. Hänet tunnetaan lukuisista kiitellyistä musikaali- ja teatterirooleistaan niin kaupunginteattereissa kuin kesäteattereissakin.

Erityisen hyvin Jani Koskinen muistetaan monista rooleistaan Olavi Virtana. Maestroa hän on ansiokkaasti näytellyt muun muassa Eino Grönin elämästä kertovassa musikaalissa ”Tango d’amore”, Topi Sorsakosken vaiheita peilaavassa musikaalissa ”On kesäyö” ja tietysti ”Olavi Virta” –musikaalissa.

Viime syksynä Jani Koskinen vieraili Rauman Kaupunginteatterissa, jossa hän näytteli ”Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä” –musiikkikomedian pääroolia. Komedian reipasta menoa vauhdittavat lukuisat tunnetut listahitit Mambasta Irinaan ja Suurlähettiläistä Kirkaan.

Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä

–       Viihdyn komediallisessa ja musiikkipitoisessa rooleissa. Kyllä minä viihdyttäjä olen… kuten oli Olavi Virtakin”, Jani kertoo.

Ahkera Jani Koskinen on myös kysytty keikkataiteilija, jonka laaja-alaiseen repertuaariin kuuluu perinteistä iskelmä- ja pop-musiikkia vuosien varrelta, vauhdikasta bilemusaa, rokkia ja luonnollisesti Olavi Virran tunnetuksi tekemää tuotantoa.

–       Arvostan monia näyttelijäkollegoita ja jo nuorena seurasin silmä tarkkana, miten muut tekee töitä. Sama juttu musiikkipuolella. Se on ollut itsellekin hirmupalkitsevaa, että on saanut työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka edustavat monia erilaisia näkemyksiä.

Ilkka Koivula – ”roolihahmoja elävästä elämästä kuten Topi Sorsakoski…”

Ranualla syntynyt näyttelijä-muusikko Ilkka Koivula tunnetaan ehkä parhaiten Akseli Koskelan roolista Väinö Linnan romaaneihin perustuvissa elokuvissa ”Täällä Pohjantähden alla” ja ”Täällä Pohjantähden alla II”.

Teatterikorkeakoulusta vuonna 1990 valmistunut Koivula on uransa aikana näytellyt Oulun kaupunginteatterissa, Tampereen työväen teatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, Rauman kaupunginteatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. Hän on yleisölle tuttu myös monista elokuvista ja televisio-ohjelmista.

Viime kesänä hänet nähtiin nimiroolissa Danny-musikaalissa Suomen Kesäteatterissa, Valkeakoskella, mutta Dannyn rooli on vain yksi niistä rooleista, joille löytyy esikuva elävästä elämästä. Samaan sarjaan lasketaan Koivulan roolisuoritukset Vexi Salmena Timo Koivusalon ohjaamassa elokuvassa ”Rentun ruusu” (2001), Åke Lindmanina ”Pirkko ja Åke – Vuosisadan rakkaustarina” –musikaalissa Valkeakosken kesäteatterissa (2010) sekä tietysti Topi Sorsakoskena muun muassa ”On kesäyö” –musikaalissa Sappeen kesäteatterissa (2018).

Viimeksi mainitun musikaalin arvosteluissa todettiin, että ”Koivula on saanut Sorsakosken roolissa legendan eloon ennennäkemättömällä tavalla tulkiten hahmon eleet, äänen ja olemuksen täydellisesti”.

–       Topi Sorsakoski oli helposti lähestyttävä eikä esittänyt mitään. Parhaiten pärjää olemalla oma itsensä, Ilkka Koivula on kertonut lehtihaastattelussa.

–       Monet Topin esittämistä kappaleista olivat lapsuudesta jo ennestään tuttuja perinteisinä iskelmäversioina, mutta vasta Topin ja Agents-yhtyeen sovituksina, kun niihin yhdistettiin rock ne kolahtivat urakalla.

KIERTUEOHJELMA

La 28.3.         Kulttuurikeskus Akustiikka, Ylivieska

Su 29.3.        Kuusankoskitalo, Kouvola

Pe 3.4.           Madetojan Sali, Oulu

Su 5.4.          Raahesali, Raahe

Ke 8.4.           Sibeliustalo, Lahti

Ti 14.4.          Tampere-talo (pieni sali), Tampere

Ke 15.4.         Laurentius-sali, Lohja

Su 19.4.        Promenadikeskus, Pori

Ke 22.4.         Hyvinkääsali, Hyvinkää

To 23.4.         Warkaus-sali, Varkaus

Pe 24.4.         Verkatehdas, Hämeenlinna

Su 26.4.        Teatteri Provinssi, Salo

Ti 28.4.          Raumasali, Rauma

Konsertit alkavat kello 19.00.

Konsertin kesto on noin 2,5 tuntia. Konserteissa on väliaika.

Liput:

Lippujen ennakkomyynti alkaa 16.1.2020 kello 9.00.

Liput alkaen 33,50 euroa (sis. kulut).

www.ticketmaster.fi ja www.lippu.fi

Yhteystiedot:

Lehdistöpäällikkö (puhelinhaastattelut, vapaalipputiedustelut ym.): Lasse Norres, lasse@norres.fi

Tapahtumajärjestelyt: RH-Entertainment

Vastaa

Suoratoistopalveluiden nousu

Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.

Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.

Personoitu sisältö ja algoritmit

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.

Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.

Sisällön monimuotoisuuden kasvu

Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.

Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.

Uuden sisällön tuotanto

Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.

Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.

Demokratisoitu sisällöntuotanto

Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.

Katselutottumusten muutos

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.

Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.

Kilpailun lisääntyminen

Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.

Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.

Katselukokemusten personointi

Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.

Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.

Muutos kuluttajan valtaan

Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.

Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.

Kohti tulevaisuutta

Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.

Viihdemaailma ja sen eri puolet

Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:

  1. Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
  2. Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
  3. Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
  4. Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
  5. Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
  6. Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
  7. Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
  8. Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.

Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.