PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytettävä rahamäärä kasvoi maailmanlaajuisesti yleistä talouskasvua nopeammin

07/09/2022 kirjoittaja admin

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto nousi 10,4 prosentilla 2,3 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2021. Suomessa viihde- ja media-alan liikevaihto kasvoi myös nopeasti 9 prosentilla 5,9 miljardiin euroon. Nopeaa kasvua vuonna 2021 selittää osaltaan markkinan 7 prosentin pudotus vuonna 2020 koronan johdosta. Tiedot ovat peräisin PwC:n laatimasta Global Entertainment and Media Outlook 2022–2026 -katsauksesta.

‒ Viihde- ja media-alan tarjonta on entistä digitaalisempaa, mobiilipainotteisempaa ja nuorille suunnattua. Alan kasvua vauhdittavat globaalisti erityisesti virtuaalitodellisuus (VR), pelaaminen ja digitaalinen mainonta, PwC Suomen partneri Tuomas Törmänen tiivistää.

Virtuaalitodellisuus säilyttikin asemansa globaalin markkinan nopeimmin kasvavana viihde- ja media-alan segmenttinä. Vuonna 2021 VR-palveluiden kulutus kasvoi maailmanlaajuisesti jopa 36 %.

E-urheilussa kasvu jatkuu vahvana myös koronan jälkeen

Videopelien ja e-urheilun maailmanlaajuinen liikevaihto oli vuonna 2021 yhteensä 215,6 miljardia dollaria, ja sen ennustetaan kasvavan vuosittain keskimäärin 8,5 %, eli jopa 323,5 miljardiin dollariin vuoteen 2026 mennessä.

‒ Suomessa videopelien ja e-urheilun kulutuksessa nähtiin merkittävä 26 %:n kasvu pandemian ensimmäisenä vuonna, 2019‒2020. Tulevaisuudessa videopelien ja e-urheilun kasvun arvioidaan asettuvan 5,4 %:n vuosikasvun korville Suomessa, Törmänen toteaa.

Internet-mainonta kasvoi Suomessa 37 %, kasvu tasaantuu 6% tasolle

Mainonnan tulot laskivat globaalisti vuonna 2020 lähes 7 %. Vuonna 2021 kehityssuunta kääntyi ylöspäin ja segmentin tulot kasvoivat jopa 22,6 % aina 747,2 miljardiin dollariin. Mainonnan odotetaan kasvavan vuosittain keskimäärin 6,6 % vuoteen 2026 mennessä, ja kasvun odotetaan tapahtuvan lähes kokonaan digitaalisen mainonnan ansiosta.

‒ Mainonta läpäisee nykyään koko digitaalisen maailman, ja se on myös yksi alan hallitsevista kasvukategorioista, Törmänen toteaa.

Suomessa internet-mainontaan käytetyn rahamäärän kasvu oli huimat 37 % vuonna 2021. Internet-mainontaan käytettiin yhteensä 619 miljoonaa euroa. Kasvun arvioidaan rauhoittuvan vuosina 2022-2026 ja jatkuvan 6,1 prosentin vuosivauhdissa, kun globaalin kasvuvauhdin arvioidaan jatkuvan 9,1 prosentin vuosivauhdissa.

Suoratoistopalvelut syövät edelleen perinteisen televisiotarjonnan tulovirtaa

Suoraan internetissä ilman erillistä sovellusta tarjottavien OTT (over-the-top) -videopalvelujen eli suoratoistopalveluiden tulot kasvoivat globaalisti 35,4 % vuonna 2020 ja vielä 22,8 % vuonna 2021, yhteensä 79,1 miljardiin dollariin. Suoratoistopalveluiden kasvun odotetaan kuitenkin hieman hidastuvan, ja niiden ennustetaan kasvavan keskimäärin 7,6 % vuosivauhdilla vuoteen 2026 mennessä, mikä nostaisi markkinan 114,1 miljardiin dollariin.

Vaikka OTT-suoratoistopalvelut heikentävät perinteisen televisiotarjonnan kasvua, se tuottaa edelleen huomattavaa liikevaihtoa ja on suurin yksittäinen segmentti Suomessa ja monessa muussakin maassa. Sen maailmanlaajuisen markkinan ennustetaan laskevan vuosittain keskimäärin 0,8 %, eli vuonna 2021 saavutetusta 231 miljardista dollarista 222,1 miljardiin dollariin vuoteen 2026 mennessä. Suomessa sen sijaan markkinan odotetaan kasvavan 1,2% vuosivauhtia vuosina 2021-2026 ja nousevan 1,305 miljardin tasolta 1,383 miljardiin euroon.

Suomessa suoratoistopalveluiden (OTT, over-the-top) kulutus kasvoi pandemiavuosien 2019-2021 aikana yli 20 % vuodessa, 226 miljoonaan euroon. Törmäsen mukaan kasvun arvioidaan tasoittuvan noin 5 %:n vuositasolle kotimaassa, kun taas globaalisti vuosittainen kasvuvauhti jatkunee 7,6 %:n tuntumassa. OTT markkinan kasvu luo myös laajakaistapalveluiden markkinaan kasvua. Suomessa ennustetaan 5 %:n vuosikasvua siten, että laajakaistan markkina kasvaa lähes 1,4 miljardin tasolle vuonna 2026.

Suomessa suurimmat pudotukset musiikin ja elokuvien kulutuksessa

Viihde- ja media-alan rajut pudotukset Suomessa nähtiin musiikin ja elokuvien segmenteissä vuonna 2020. Musiikkiin käytetty rahamäärä sukelsi tuolloin 40 % ja elokuviin käytetty rahamäärä puolestaan 61 %. Elokuvien kulutus on noista ajoista kasvanut maailmanlaajuisesti ja pandemia-ajan pudotus on vaihtunut kasvuun. Vuosien 2022–2024 aikana musiikin ja elokuvien kulutuksen odotetaan palautuvan pandemiaa edeltäneelle tasolle. Suomessa elokuviin ennustetaan käytettävän lähes 100 miljoonaa euroa ja musiikkiin lähes 400 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Viihde- ja media-alan tulevaisuus riippuu nuorten kuluttajien päätöksistä

‒ Viihde- ja media-alan muutosta ja trendejä ohjaavat miljardien kuluttajien päätökset siitä, mikä ansaitsee heidän huomionsa, aikansa ja rahansa. Viihde- ja media-alan tuotteita kuluttavat yhä enenevässä määrin aiempaa nuoremmat henkilöt, jotka hallitsevat digitaaliset välineet entistä paremmin ja kuluttavat enemmän suoratoisto- ja pelisisältöjä kuin nykyiset keskimääräiset kuluttajat. Tämä muokkaa alan tulevaisuutta, PwC:n Törmänen summaa.

Metaversumi tarjoaa kasvupotentiaalia

Metaversumi on realistiselta vaikuttava tila, joka yhdistää kuluttajan oikean elämän virtuaalitodellisuuteen esimerkiksi virtuaalilasien avulla. Tutuin esimerkki metaversumista on virtuaalipelimaailma. Monien mahdollisuuksien metaversumin povataan muuttavan yritysten ja kuluttajien tapoja olla vuorovaikutuksessa tuotteiden, palvelujen ja toistensa kanssa.

‒ Tulevaisuudessa suuri osa videopeleihin, musiikkiesityksiin, mainontaan ja jopa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä tuloista voi tulla metaversumin kautta. Sen potentiaalinen taloudellinen arvo on merkittävä, Törmänen ennustaa.

‒ Virtuaalitodellisuuden kulutus kasvoi viime vuoden aikana globaalisti jopa 36 %, mikä viittaa hyvään pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin, hän jatkaa.

PwC:n raportin mukaan mm. erillisten ja PC-koneeseen kytkettävien virtuaalilasien asennusmäärä kasvaa maailmanlaajuisesti 21,6 miljoonasta (2021) 65,9 miljoonaan vuoteen 2026 mennessä.

PwC:n laatima Global Entertainment and Media Outlook -katsaus sekä siihen liittyvä julkaisu ”Fault Lines and Fractures: Innovation and Growth in a New Competitive Landscape” tarjoavat syvällisen analyysin kuluttajien ja mainostajien maailmanlaajuisesta viihde- ja media-alan kulutuksesta. Katsaus sisältää tietoa viideltä edeltävältä vuodelta sekä viiden vuoden ennusteen kommentteineen 16 alan segmentille 52 maantieteellisellä alueella. Näihin segmentteihin lukeutuvat mainonta (TV, internet ja ulkomainonta), kirjat, B2B, elokuvat, datankulutus, internetkäyttö, musiikki, radio, podcastit, sanoma- ja aikakauslehdet, OTT-videot, perinteinen televisio- ja videotarjonta sekä metaversumi ja NFT (nyt ensimmäistä kertaa).

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.

PwC toimii 155 maassa yli 327 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure

Aiheeseen liittyy

VastaaPeruuta vastaus

Suoratoistopalveluiden nousu

Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.

Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.

Personoitu sisältö ja algoritmit

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.

Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.

Sisällön monimuotoisuuden kasvu

Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.

Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.

Uuden sisällön tuotanto

Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.

Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.

Demokratisoitu sisällöntuotanto

Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.

Katselutottumusten muutos

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.

Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.

Kilpailun lisääntyminen

Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.

Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.

Katselukokemusten personointi

Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.

Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.

Muutos kuluttajan valtaan

Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.

Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.

Kohti tulevaisuutta

Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.

Viihdemaailma ja sen eri puolet

Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:

Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.

Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.