Monet yritykset tottuvat toimimaan tietyllä tavalla toimintansa aikana. Tästä tavasta on myöhemmin vaikea siirtyä uusiin toimintatapoihin, olivat ne kuinka paljon parempia tahansa teoriassa. Siksi puhutaan paljon erilaisesta muutos vastarinnasta, missä työntekijät jatkavat työn suorittamista, sillä vanhalla tavalla, miten ovat tehtävät aiemminkin tehneet. Tästä syystä esimerkiksi useat IT-projektit jäävät saavuttamatta parhaita tuloksiaan, koska kaikki eivät muuta työtapojaan
Esimerkiksi netin rahapelioperaattorit huomasivat parin vuoden toimintansa jälkeen, että pelkästään englanninkieliset sivustot ja pelit eivät tuoneet läheskään niin hyvää tulosta kuin he olivat odottaneet. Toimintaa piti muuttaa selvästi ja siitä syntyikin idea, että jokaiselle alueelliselle kohderyhmälle piti tehdä aivan omat toiminnot. Niistä syntyi esimerkiksi Suomikasino, eli erikoisesti suomalaisille suunnattu suomalainen rahapelipalvelu, missä sekä sivusto, pelit että asiakaspalvelu ovat suomeksi. Tämä selkeä muutos liiketoiminnassa synnytti itseasiassa kokonaan uuden alueen rahapelioperaattoreille, joka sittemmin on laajentunut EU-maihin laajemminkin eli isoilla operaattoreille on useita nettikasinoita, kaikki eri kielillä ja alueellisilla lisensseillä varustettuna ja liiketoiminta toimii.
Katsotaan lähemmin ravintolatoimintaa nykytilanteessa.
Kun ovet sulkeutuvat
Ravintolatoiminta oli pitkän aikaa Suomessa kasvussa. Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomeen on avattu, vaikka minkälaista ravintolaa, ja joillakin alueille kasvukeskuksissa on eniten kahden tyyppisiä yrityksiä: ravintoloita ja parturikampaamoita. Mutta toimintaympäristön kohdatessa nopeasti muuttuvia tilanteita voi ravintoloillekin tulla aika ajatella koko liiketoiminta uudestaan – mitä tehdä, kun asiakkaat eivät tulekaan enää sisälle ravintolaan syömään – mitä pitäisi tehdä, jotta menetetty liikevaihto olisi mahdollista paikata.
Lähdetään miettimään tätä yhtä ongelmaa asiakkaan näkökulmasta, miksi asiakas menee yleensäkään ravintolaan syömään? Kespro selvitti asiaa juuri 2017 ja 2018 kestäneellä tutkimuksella. Suomalaisille tärkein syy ulkona syömiselle on arjen piristäminen (67 % väestöstä), miten siis ravintola voisi toimittaa tämän piristyksen asiakkaalle kotiin mahdollisimman joustavasti. Olemme tottuneet jo nyt tilaamaan kotiin kuljetuksella ruokaa, mutta voisiko sitä kuljetusta ja ruokapakettia kehittää edelleen, kenties yhteistyössä lähikaupan kanssa? Yhdistää kauppakassi ja ravintola-annokset yhteen palveluun ja sopia kuljetuksesta paikallisen logistiikka alan yrittäjän kanssa? Tällöin ei ravintolalle eikä kaupalle tuli paineita uusien henkilöiden palkkaamisesta, mutta kysymys jää: kuka pakkaa kauppakassin. Maksu ei ole ongelma, koska mobiilimaksaminen, nettimaksaminen ja erilaiset maksupäätteet ovat nopeasti liitettävissä tällaisiin palveluihin.
Minkälaisia ravintolassa kävijöitä suomalaiset ovat
72% ravintola-asiakkaista hakee tietoa ravintolasta ja sen tarjonnasta netistä ennen tilausta tai asiakkuutta. Olisiko nyt ravintoloiden aika kertoa hieman tarkemmin omasta toiminnastaan, maustamisestaan ja ruokatarvikkeiden alkuperästä – nyt nimittäin tätä tietoa ei tarjoa käytännössä yksikään nouto- tai kuljetusruokaa tarjoavista ravintoloista. Se joka ensimmäisenä tämän tekee, aloittaa siinäkin uuden trendin, nimittäin kuluttaja haluaa oikeasti tietää, mitä hän on syömässä ja jos hän ei saa paikalle tarjoilijaa, pitää tiedon olla saatavilla netissä, helposti, nopeasti ja yksinkertaisesti.
71% asiakkaista, jotka saavat huonoa palvelua, eivät palaa takaisin ravintolan asiakkaaksi. Asiakas ei siedä pettymyksiä. Odotuksia hallitsemalla ja sujuvalla palvelulla ravintola pysyy kuluttajan vaihtoehtojen joukossa jatkossakin.
Tähän asti ulkona syömässä käyneet on luokiteltu neljään ryhmään: spontaanit kokeilijat, laatutietoiset nautiskelijat, käytännölliset vatsantäyttäjät ja harkitsevat kotikokkaajat. Jos kerta Helsingissä on mahdollista tilata Michelin-tason ruokaa kotiin, niin miksi muualla Suomessa ravintolat tarjoavat kuljetuksiin vain alennusruokaa? Miksi kuljetusruokaankin voisi panostaa?
Spontaaneille kokeilijoille, joita ulkona syöjistä on noin 21% voisivat ravintolat tarjota netin ja sosiaalisen median kanavien kautta viikoittaisia erikoisuuksia tarjolle. Jotain sellaista, mitä ei ole tarjolla normaalissa ruokalistassa, mutta mikä on mahdollista vuodenajan kasvisten yms tarjonnan kautta. Aivan samalla tavalla kuin kuljetus- tai noutoruoka-annoksia voi kehittää, voi aina ajatella asiakkaan kannalta – eikä sitä, mitä olemme tehneet aiemmin ja mitäs nyt tehdään.
Laatutietoisia nautiskelijoita ulkona syöjistä on 19% ja heistä peräti 75% on naisia ja yksinasuvia, joten määrälliset tarjoukset eivät kelpaa vaan tälle ryhmälle on hyvä kehittää aivan oma kokonaisuus sisältäen alkuruoan, pääruoan sekä jälkiruoan – se ei ole yhdellekään ravintolalle sen vaikeampaa kuin mikään muukaan ruokalaji, kyse on vain kehittymisestä ja halusta kehittää omaa toimintaansa.
Viihderavintolat
Viihderavintoloiden liiketoiminnan idea on tarjoilla ihmisille alkoholijuomia ja live-viihdettä tai karaokea, dj-musiikkia. Silloin kun tästä yhtälöstä poistetaan pääsy itse ravintolatilaan, on selkeätä, että liiketoiminta siinä omassa liikeideassaan tulee valitettavasti mahdottomaksi. Se, että esiintyjät voivat paikata osittain omaa toimintaansa tuottamalla maksullisia livestriimejä, kattaa vain pienen murto-osan oikeasta liveyleisöstä ja ravintola tai areenakeikkailusta, mutta tälläkin alalla on jo näkynyt innovatiivisia ratkaisuja kuten henkilökohtaisia puhelinesiintymisiä ja multimediaesiintymisiä.
Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.
Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.
Personoitu sisältö ja algoritmit
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.
Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.
Sisällön monimuotoisuuden kasvu
Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.
Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.
Uuden sisällön tuotanto
Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.
Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.
Demokratisoitu sisällöntuotanto
Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.
Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.
Katselutottumusten muutos
Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.
Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.
Kilpailun lisääntyminen
Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.
Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.
Katselukokemusten personointi
Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.
Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.
Muutos kuluttajan valtaan
Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.
Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.
Kohti tulevaisuutta
Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.
Viihdemaailma ja sen eri puolet
Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:
Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.
Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.
