Apulanta julkaisee Aleksi Mäkelän Laitapuolen hyökkääjä -elokuvan tunnuskappaleen ja videon

Apulanta julkaisee tänään Aleksi Mäkelän Laitapuolen hyökkääjä -elokuvan tunnuskappaleen Kämmenen kuva poskeen.

Apulannan Toni Wirtanen kertoo kappaleen synnystä: ”Biisi on synkkien pilvien lapsi. Kun aloin kirjoittaa sitä, mielessä oli hiukan toinen lanka, kuin mihin teksti lopulta ohjautui. Joskus ne valitsevat itse tiensä.” 

Biisi tuntui sopivaan elokuvan pirtaan: “Kun perehdyimme leffan, ja Jarnan, tarinaan, tämä biisi nousi häkellyttävästi pintaan. Tuntui osuvan. Videota oli pitkästä aikaa tosi kiva tehdä. Leffaporukan kanssa on aina helppoa tehdä töitä ja jälki on sen mukaista. Hiki tuli, tosin.”

Solar Filmsin tuottama elokuva kertoo jääkiekkolegenda Marko Jantusesta, joka menetti lähes kaiken päihteille. Marko Jantusen roolissa uutuuselokuvassa nähdään Severi Saarinen. Muissa päärooleissa näyttelevät Katariina Havukainen, Jorma Tommila ja Tommi Eronen. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Mikko Kouki ja Petja Lähde. Elokuvan levittää Nordisk Film.

Nykyään Marko Jantunen eli Jarna keskittyy laaja-alaiseen päihdetyöhön muun muassa nuorison keskuudessa. Hänen Läpi helvetin -luennoillaan on ollut jo yli 100 000 kuulijaa. Jantunen on aktiivisesti mukana elokuvan teossa.

Solar Filmsin elokuvan ovat tuottaneet Rimbo Salomaa, Jukka Helle ja Markus Selin ja sen levittää Nordisk Film. Rimbo Salomaa on tuottanut useita kriitikoiden ja yleisön suosikkielokuvia, kuten Postia pappi Jaakobille, Oma maa, viisi Risto Räppääjä –elokuvaa sekä kulttielokuvan Pussikaljaelokuva jaklassikkosarjat Iloinen talo ja Hautalehto – Kylmä syli.Aleksi Mäkelä, Markus Selin ja Jukka Helle ovat tehneet yhdessä huomattavan osan suomalaisista menestyselokuvista ja vaikuttaneet merkittävästi suomalaiseen elokuvataiteeseen ja ilmaisuun 1990-luvun lopusta lähtien muun muassa elokuvilla Häjyt, Pahat pojat, Matti, Rööperi ja Olen suomalainen.

Aleksi Mäkelä tunnetaan myös lukuisista muista elokuvista sekä tv-sarjoista, kuten Roba, Syke ja Kylmäverisesti sinun. Hänen seuraava elokuvansa on Solar Republicin tuottama Kummeli esittää: Kontio & Parmas, joka tulee elokuvateattereihin vuonna 2022. Aleksi Mäkelälle on myönnetty elokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 2009.

Marko Lempisen kirjoittama kirja Läpi helvetin on toiminut alkusysäyksenä elokuvalle ja se on ollut yhtenä elokuvan lähteenä.

www.solarfilms.com
www.nordiskfilm.fi
facebook.com/SolarFilmsInc
instagram.com/solarchannel 
https://www.avominne.fi/marko-jantunen/
https://www.markojantunen.fi/
Elokuvasta

Synopsis
Laitapuolen hyökkääjä kertoo jääkiekkoilija Marko Jantusen selviytymistarinan. Elokuva alkaa Lahdesta vuonna 2015, hetkestä, jolloin koditon Jarna on ajautunut elämänsä syvimpään ahdinkoon. Velkojat tulevat perimään huumerahoja ja Jarnalle annetaan vuorokausi aikaa maksaa velkansa, mistä alkaa hurja piripäinen taistelu aikaa vastaan. Maaninen vauhti, pelko perässä vaanivista tappajista, vainoharhat ja itseinho vanhoista vääryyksistä johtavat lopulta liikenneonnettomuuteen. Jarna ei jaksa enää paeta, vauhti hidastuu ja hän on luovuttamaisillaan.

Ohjaus
Aleksi Mäkelä

Tuottajat
Rimbo Salomaa, Jukka Helle ja Markus Selin

Tuotantoyhtiö
Solar Films

Käsikirjoitus
Mikko Kouki ja Petja Lähde

Pääroolit
Marko Jantunen – Severi Saarinen
Kati – Katariina Havukainen
Pomo – Jorma Tommila
Timo – Tommi Eronen

Linjatuottaja
Maria Kaurismäki

Kuvaus
Pini Hellstedt, F.S.C.

Säveltäjä
Janne Puurtinen

Pukusuunnittelu
Riitta-Maria Vehman

Maskeeraussuunnittelu
Jenni Aejmelaeus-Pyysing

Lavastussunnittelu
Pirjo Rossi

Äänisuunnittelu
Pekka Karjalainen

Elokuvan levittäjä
Nordisk Film

2 kommenttia artikkeliin ”Apulanta julkaisee Aleksi Mäkelän Laitapuolen hyökkääjä -elokuvan tunnuskappaleen ja videon”

Vastaa

Suoratoistopalveluiden nousu

Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.

Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.

Personoitu sisältö ja algoritmit

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.

Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.

Sisällön monimuotoisuuden kasvu

Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.

Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.

Uuden sisällön tuotanto

Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.

Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.

Demokratisoitu sisällöntuotanto

Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.

Katselutottumusten muutos

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.

Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.

Kilpailun lisääntyminen

Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.

Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.

Katselukokemusten personointi

Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.

Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.

Muutos kuluttajan valtaan

Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.

Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.

Kohti tulevaisuutta

Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.

Viihdemaailma ja sen eri puolet

Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:

  1. Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
  2. Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
  3. Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
  4. Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
  5. Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
  6. Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
  7. Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
  8. Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.

Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.