Uuden Musiikin Kilpailun finalistit julki – kenestä Suomen seuraava euroviisuedustaja?

Ylen Uuden Musiikin Kilpailun kauden 2023 seitsemän finalistia julkistettiin tänään. Yksi heistä edustaa Suomea Euroviisuissa: Keira, Benjamin, Robin Packalen, Lxandra, Käärijä, KUUMAA, Portion Boys. Euroviisut järjestetään Ukrainan puolesta Englannin Liverpoolissa toukokuussa 2023.

UMK23-artistien kilpailubiisit julkistetaan yksi kerrallaan huomisesta 12.1.2023 alkaen. Biisit ovat kuunneltavissa artistien omina biisipäivinä keskiyöstä alkaen Yle Areenassa ja YouTubessa sekä Spotifyssa ja muissa musiikin suoratoistopalveluissa. Jokaisesta biisistä julkaistaan oma lehdistömateriaali biisipäivien aamuina.

Uuden Musiikin Kilpailun voittaja ja Suomen seuraava euroviisuedustaja valitaan 25.2.2023 Turun Logomon UMK23-tapahtumassa. Finaalilähetys nähdään ja kuullaan suorana Yle TV1:ssä, Yle Areenassa sekä Ylen radiokanavilla. 

UMK23-biisien julkaisuaikataulu:

to 12.1. Keira – No Business On The Dancefloor
pe 13.1. Benjamin – Hoida mut
ma 16.1. Robin Packalen – Girls Like You
ti 17.1. Lxandra – Something To Lose
ke 18.1. Käärijä – Cha Cha Cha
to 19.1. KUUMAA – Ylivoimainen
pe 20.1. Portion Boys – Samaa taivasta katsotaan 


“UMK:n kasvaneen kiinnostuksen myötä kisaan lähetettiin tänä vuonna entistä enemmän erittäin laadukkaita biisejä, eikä raadin työ ollut todellakaan helppo”, kertoo Tapio Hakanen, UMK-raadin puheenjohtaja.

”Kaikkien aikojen jännittävimmän UMK:n finalisteihin valikoitui lopulta komea kattaus uusia biisejä, joiden esittäjinä nähdään niin kaikkien tuntemia kuin aivan uusiakin artisteja.Kisan nuorimman osallistujan, Keiran, biisi on hänen ensimmäinen oma julkaisu, kun taas kokeneilla Portion Boysilla ja Robin Packalenilla on uriltaan jo kasat kulta- ja platinalevyjä. Benjamin ja KUUMAA ovat tällä hetkellä kovassa nosteessa Suomessa, upeaääninen Lxandra on tehnyt hienoa uraa maailmalla ja Käärijä on ollut rap-skenen lupaava nimi jo vuosia. Helmikuun UMK23-finaalissa nähdään siis huikea show, jonka voittajan valinta on varmasti haastava tehtävä niin kansainväliselle tuomaristolle kuin suomalaiselle yleisöllekin”.

UMK23-finalistien valinnasta vastasi musiikin ammattilaisraati 


Syyskuun UMK23-biisihakuun lähetettiin yhteensä 363 kappaletta, joista YleX:n musiikkipäällikkö Tapio Hakasen vetämä raati valitsi seitsemän finalistia. Raatiin kuuluivat Hakasen lisäksi Sibelius-Akatemian Vocal coach Aija Puurtinen, Yle X3M:n ja Yle Vegan musiikkipäällikkö Amie Borgar, UMK:n tuottaja Anssi Autio, Radio Suomen musiikkipäällikkö Johan Lindroos, Nelonen Median musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari, UMK:n TV-ohjaaja Juhis Valtonen, YleX:n toimittaja Katri Norrlin ja Spotifyn Senior editor Samuli Väänänen

UMK23-finalistit: 

Keira – No Business On The Dancefloor


UMK:n nuorin osallistuja, pian 18 vuotta täyttävä Keira Lundström, ihastutti suomalaiset The Voice of Finlandissa vahvalla äänellään. Nyt hän julkaisee UMK:ssa uransa ensimmäisen singlen. Uuden Musiikin Kilpailussa mukana olevaa No Business On The Dancefloor -biisiä ovat olleet työstämässä kotimaisen musiikkialan isot nimet Teemu Brunila ja Axel Ehnström sekä saksalaistuottaja Jason Ok.


Keira on jo lapsesta asti unelmoinut urasta musiikin parissa. Musiikki on ollut perheen yhteinen juttu ja Keiran harrastus muskarista asti. Vuonna 2021 Keira osallistui The Voice of Finlandiin ja yllättyi kun pääsi jatkoon uudestaan ja uudestaan – aina finaaliin asti. Kilpailu vahvisti Keiran artistihaaveita entisestään.


“Kun pääsin laulamaan tuhansien ihmisten eteen, tuli euforinen fiilis”, Keira kertoo. 


Keiran artistiesikuvia ovat k-pop-ryhmät, kuten BTS ja Stray Kids, sekä sellaiset laulajadiivat, kuten Ariana Grande, Doja Cat ja Dua Lipa. Esikuviensa tavoin Keira haluaa tuoda tanssin vahvana osana mukaan tekemiseensä. 


UMK:ssa tehdään kokonaisvaltaista show’ta, jossa Keira pääsee toteuttamaan itseään ja myös tanssimaan. Hän on siitä innoissaan, koska Voicessa koreografioihin ei ollut aikaa.

UMK-tuomaristo: ”Voice of Finlandissa hurmannut ja vakuuttanut Keira vastaa UMK-historian kenties kovimmasta tanssibiisistä. Biisin elementtejä ovat todella groove bassolinja, tarttuva kertsi, härö huiludroppi ja Keiran mieletön laulusoundi, joista voisi syntyä vaikkapa eurooppalainen radiohitti. Biisin taustalta löytyy Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin biisintekijöihin lukeutuvat Teemu Brunila sekä Axel Ehnström. No Business On The Dancefloor on varmasti yksi vakuuttavimpia debyyttisinkkuja, mitä Suomessa on kuultu aikoihin.”

Keiran No Business On The Dancefloor julkaistaan torstaina 12.1. klo 00.00.

Benjamin – Hoida mut

Karismaattinen ja rohkea Benjamin on “syntynyt Euroviisuihin”. Sosiaalisen median kautta julkisuuteen vuonna 2012 nousseella artistilla on poikkeuksellinen uratarina. Benjaminin kansainvälinen musiikkiura sai alkunsa vuonna 2014, kun englanninkielinen debyyttisingle Underdogs nousi muun muassa Espanjan single- ja radiolistojen kärkeen. Samalla ovet avautuivat Euroopan suurimmille areenoille.


Vuonna 2018 Benjamin vaihtoi laulukielensä suomeksi ja debyyttisingle Naarmuja nousi suoraan kotimaan singlelistan ykköseksi. Debyyttialbumi, Benjaminin nuoruuden Instagram-julkisuutta käsitellyt, Someveteraani julkaistiin vuonna 2020.


Benjamin kertoo etsineensä itseään artistina kauan, ja lopulta paras versio olikin olla aito oma itsensä. Kaikki kiteytyi GAY-biisiin, Maija Vilkkumaan Ei-klassikkoon pohjautuvaan kappaleeseen, josta tuli kesän 2022 Pride-bailuanthem. Viime syksynä Benjamin osoitti kunnianhimoisuutensa ja luovuutensa voittamalla Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailun.


Hoida mut on viisukulttuuriin kasvaneelle Benjaminille tärkeä biisi, sillä se koskee elämässä tärkeää hetkeä ja myös muovaa totuttuja sukupuolirooleja. Miehen ei tarvitse olla alfa, vaan vahvakin mies voi laulaa toiselle antautumisesta.


“Tätä juuri halusin tehdä, kun jonain päivänä tulen UMK:hon”, hän kertoo.


UMK-tuomaristo: ”Viime aikoina huimassa nosteessa olleen Benjaminin UMK-biisi Hoida mut on mukana kilpailussa räjähtävällä energialla, ajankohtaisella 80-luvun popista ammentavalla soundilla sekä todella hitikkäällä kertsillä. Tuotannosta tulee mieleen viime vuosien Ava Maxin, The Weekndin ja Dua Lipan menevä kasari-draivi. Biisissä on kuuma ja seksikäs fiilis alusta loppuun, ja innolla odotamme, miten karismaattinen ja hienosti liikkuva Benjamin herättää biisin eloon musiikkivideolla ja lavashow’lla.” 


Benjaminin Hoida mut julkaistaan perjantaina 13.1. klo 00.00.


Robin Packalen – Girls Like You


Suomen menestyneimpiin poppareihin lukeutuvaa, rakastettua Robin Packalenia on toivottu UMK-osallistujaksi pitkään, ja nyt on vihdoin sen aika. Lapsitähtenä aloittanut Robin on valmis valloittamaan Euroopan energiallaan ja aitoudellaan.


Robin Packalenin ensimmäinen single julkaistiin vuonna 2012, kun Robin oli vasta 13-vuotias. Se räjäytti potin samantien: Robinista tuli superfanitettu. Packalenin mukaan hyvä puoli nuorena esiin ponnahtamisessa on se, ettei osaa pelätä mitään ja jaksaa tehdä. Toisaalta nuorena aloittanut joutuu aikuistumaan nopeasti.


Viimeiset vuodet Packalen on julkaissut musiikkia englanniksi. Musiikinteossa hän luottaa omaan intuitioonsa: ei tarvitse laittaa biisejä tiettyihin lokeroihin tai pitäytyä yhdessä ja samassa tyylissä. Musiikin ulkopuolella ulospäinsuuntautunut Packalen harrastaa hurjia lajeja ja haluaa olla tiiviisti ihmisten kanssa.  


Nyt oli oikea aika osallistua UMK:hon. Robinia on moni toivonut kilpailuun mukaan ja se on ollut myös artistin mielessä jo vuosia, mutta hän kokee, että on vasta nyt valmis siihen.


“Sen lisäksi tuli tehtyä niin hyvä biisi, että koko maailman tulisi kuulla se”, Robin sanoo.


UMK-tuomaristo: ”Hienoa nähdä yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä poptähdistä mukana UMK:ssa! Girls Like You on täsmäisku siitä musiikista, mitä Robin Packalen haluaa tehdä: englanninkielistä, groovea, tarttuvaa ja feel good -poppia, ja sehän sopii UMK:hon loistavasti. Biisissä kuuluu Bruno Marsin ja Justin Timberlaken vaikutteita, mutta Robinin tunnistettava laulusoundi antaa sille oman leimansa. Los Angelesissa kirjoitettu kappale on kuin päivä auringossa puristettuna kolmen minuutin äänitiedostoon.”


Robin Packalenin Girls Like You julkaistaan maanantaina 16.1. klo 00.00.



Lxandra – Something To Lose


Upeaääninen Lxandra eli Alexandra Lehti on maaginen tulkitsija ja kansainvälisesti menestynyt artisti. Hän vastaanotti vuonna 2019 arvostetun Music Moves Europe Talent Award -palkinnon. Vuonna 2021 debyyttialbuminsa Careful What I Dream Of julkaissut Lxandra haluaa tavoitella musiikillaan ajattomuutta.


Lxandran luovuus ja palo tarinankerrontaan syttyi lapsuudenkodissa Suomenlinnassa. 19-vuotiaana Lxandra muutti Berliiniin työskentelemään musiikkialan huipputekijöiden kanssa ja on ihastuttanut artistina maailmanlaajuisesti jo ensisinkuista asti. Vahvaa tarinankerrontaa ja herkkyyttä täynnä olevaa Lxandran musiikkia on myös kuultu monissa amerikkalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa.


Idea Something to Lose -balladin lähettämisestä UMK:hon syntyi Los Angelesista paluun jälkeisessä jetlagissa huhtikuussa 2022.


”UMK:hon osallistumisesta oli ollut puhetta jo pitkään, mutta vasta sillä hetkellä koin, että tämä biisi voisi olla oikea”, Lxandra kuvailee.


UMK-tuomaristo: ”Lxandra on ollut vuosia yksi Suomen lupaavimpia vientitoivoja, tehnyt uraa maailmalla ja tarjoilee nyt UMK:ssa pysäyttävän hienon balladin Something To Lose. Kappale on samaan aikaan herkkä ja henkilökohtainen sekä dramaattinen että eeppinen. Lxandra on todella kova live-laulaja, joka on koskettanut ja itkettänyt keikoilla Suomessa ja maailmalla. Biisi varmasti nousee vielä uusiin korkeuksiin live-esityksenä. Lxandra tunnetaan myös kokonaisvaltaisena audiovisuaalisena artistina ja mielenkiinnolla odotamme minkälaisen maailman kappale saa ympärilleen.”


Lxandran Something To Lose julkaistaan tiistaina 17.1. klo 00.00.



Käärijä – Cha Cha Cha


Käärijä on artisti, jota on oikeastaan mahdoton asettaa mihinkään lokeroon. Häpeilemätön ja arvaamaton Käärijä rakastaa rikkoa rajoja, lähteä omille poluille ja testata uutta. Käärijän debyyttialbumi Fantastista ilmestyi vuonna 2020. Artistin musiikki nousee uusiin ulottuvuuksiin livenä – ja räävittömästä livestä Käärijä tunnetaankin.  


Alun perin Käärijän musiikki-innostus lähti rummuista. Alakoulussa hän kävi rumputunneilla ja yläkoulussa räppi kiinnosti: Käärijä alkoi harjoittaa freestylea englannin tunneilla.


Debyyttisingle Urheilujätkä julkaistiin 2016, ja siitä asti Käärijä on tehnyt omaa juttuaan. Käärijä ei viihdy genrerajojen sisällä, vaan hän yhdistelee biiseissä elementtejä esimerkiksi räpistä, metallista ja elektronisesta musiikista. Teksteissä puhutaan tavallisista arjen asioista, matkataan mm. nuoruudesta aikuistumisen kynnykselle ja kotibileistä jatkoille.


Euroviisuja Käärijä on seurannut pikkupojasta asti, ja erityisesti mieleen on jäänyt Verka Serduchkan Dancing Lasha Tumbai. UMK on myös kiinnostanut jo useamman vuoden, ja tälle kaudelle mukaan hakemisesta Käärijällä oli 150 prosentin varmuus.


Koska kun Cha Cha Cha syntyi, Käärijä tiesi, että nyt on aika.


“Suomi on bilekansaa, raskaan musiikin kansaa ja poppikansaa – tässä biisissä on yhdistetty tämä kaikki”, hän sanoo.


UMK-tuomaristo: ”Onko tässä Levin afterski-hitti keväällä 2023? Käärijä yhdistelee Cha Cha Cha -biisissä uniikilla tavalla räppiä, konemusaa, rockia ja poppia. Lopputulos on todella omaperäinen, mutta samalla todella helposti lähestyttävä, kuten artisti itsekin. Biisin koukku on sellainen, johon jokainen pääsee mukaan heti ensimmäisellä kuulemalla. Uskallamme sanoa, että tässä on UMK-historian kovin räppi-bängeri. UMK:ssa ja Euroviisuissa on aina tilaa kreisimmälle menolle, jota tämä biisi hienosti tarjoilee.”


Käärijän Cha Cha Cha julkaistaan keskiviikkona 18.1. klo 00.00.




KUUMAA – Ylivoimainen


KUUMAA on kovassa nousukiidossa oleva kolmihenkinen bändi, jonka ytimessä ovat tarttuvat melodiat ja suuret tunteet – sekä jäsenten välinen ystävyys, josta pidetään kiinni. Yhtyeen debyyttialbumi KUUMAA ilmestyi vuonna 2019. Käänteentekevänä vuotena 2022 bändi pääsi maistamaan suurempaa suosiota, kun se valloitti striimauspalvelut, radiot ja keikkalavat hiteillään, joita ovat muun muassa Tulipalo ja Oo vielä sekunnin mun.


KUUMAA-bändin muodostavat laulaja Johannes Brotherus, rumpali Jonttu Luhtavaara ja basisti Aarni Soivio. Bändi sai alkunsa vuonna 2016, kun ystävykset halusivat perustaa suomenkielisen pop-yhtyeen. Siitä asti bändi on rakentanut uraa pitkäjänteisesti. Koronavuodet tiivistivät bändiä entisestään ja jäsenet alkoivat tekemään keskenään enemmän musiikkia. 


“Meille bändi on ennen kaikkea ystäväporukka. Meitä kaikkia yhdistää kunnianhimo. Otetaan tämä tosissaan, mutta ei olla liian vakavia”, Johannes kertoo. 


Bändin UMK-biisi Ylivoimainen on eteenpäin polkeva pop-kappale, joka edustaa universaalia energiaa, johon kenen tahansa on helppo tarttua.

UMK-tuomaristo: ”KUUMAA näyttää mallia, miltä suomalainen bändi kuulostaa vuonna 2023: se on karismaattinen, moderni ja sillä on kyky luoda isoja biisejä niin striimauspalveluihin kuin radioonkin. Bändin keulakuvana Johannes Brotherus on ihastuttava ja koko bändi tulee UMK:n kautta hyppäämään uudelle tasolle jo valmiiksi kovassa nousukiidossa olevalla urallaan. Ylivoimainen on aikaisempaa menevämpää KUUMAA ja tulee varmasti rokkaamaan isosti helmikuussa Logomon stagella ja suomalaisten televisioissa.”


KUUMAAn Ylivoimainen julkaistaan torstaina 19.1. klo 00.00.


Portion Boys – Samaa taivasta katsotaan


Suomen kovimmalla bilebändillä, Portion Boysilla, on takanaan jo yli kymmenen vuoden ura. Bändi on positiivisuudellaan ja vilpittömyydellään raivannut tiensä yhdeksi Suomen tämän hetken kuunnelluimmista bändeistä. Vuoden 2021 megahitti Vauhti kiihtyy oli käänteentekevä kappale: se vei yhtyeen ihan uudelle tasolle. Vaikka yhtye ei ole julkaissut ainuttakaan albumia, on Portion Boysilta tullut monia isoja hittejä, kuten Kyläbaari, Karjala takas ja Teflon Brothersin kanssa tehty Nautin elämästä

Portion Boysiin (lausutaan ‘portion bois’) kuuluvat Kenraali Vahva, El Meissel, vuonna 2021 laulajana aloittanut A.P. Vuori, JaloTiina sekä Taitelija Nieminen. Bändi syntyi vuonna 2010 “yhden legendaarisen Tampereen illan” aikana. Vuorokauden sisällä syntyi idea, ensimmäinen biisi, ensimmäinen musiikkivideo ja bändin nimi, joka juontaa juurensa ruotsalaisiin elintarvikkeisiin. Vuodesta 2010 lähtien Portion Boys on tehnyt ja julkaissut biisejä sekä  kerännyt fanikuntaa ahkeralla ruohonjuuritason työllä – yleisön kanssa samalla levelillä oleminen onkin yksi ryhmän vahvuuksista.


Ajatus UMK:hon osallistumisesta on kypsynyt Portion Boysin mielessä jo useamman vuoden – ja nyt oli oikea hetki. Bändi kokee, että heillä on nyt paketti kasassa, eikä mitään menetettävää, ainoastaan annettavaa.


UMK-biisin Samaa taivasta katsotaan sanoma on bändille merkityksellinen: olemme kaikki yhtä tärkeitä.


UMK-tuomaristo: ”Yli vuosikymmenen uran tehnyt Portion Boys on yksi Suomen tämän hetken suosituimpia bändejä. On hienoa nähdä bändi mukana UMK:ssa ja tuomassa oma uniikki meininkinsä kilpailuun. Samaa taivasta katsotaan juhlistaa Euroopan monipuolisuutta omalla leikkisällä tavallaan ja edustaa Euroviisujen suvaitsevaisuuden arvoja, joille on tilausta tässä ajassa. Biisi on jäätävä korvamato täynnä laser-rumpuja, vauhtia ja musiikillisia koukkuja. Bändin mieletön live-energia on saatu hienosti mukaan biisiin, jossa on kaiken menon ja meiningin alla hieno sävellys. Tässä on mahdollisesti yksi vuoden 2023 striimatuimmista kappaleista Suomessa.”


Portion Boysin Samaa taivasta katsotaan julkaistaan perjantaina 20.1. klo 00.00.

UMK23-finaali ja -tapahtuma 25. helmikuuta


Uuden Musiikin Kilpailun voittaja ja Suomen seuraava Euroviisuedustaja valitaan 25.2.2023 Turun Logomon UMK23-tapahtumassa. Finaalilähetys nähdään ja kuullaan suorana Yle TV1:ssä, Yle Areenassa, Radio Suomessa ja Yle X3M:llä. 

Omaa suosikkiaan voi äänestää suoran lähetyksen aikana maksutta kirjautumalla Yle-sovellukseen tai maksullisesti tekstiviestillä tai soittamalla äänestysnumeroon. Myös kansainvälinen raati pisteyttää biisit.

Voittajabiisi selviää laskemalla yleisöäänet ja kansainvälisen raadin antamat pisteet yhteen: katsojien äänten painoarvo on 75 % ja kansainvälisen raadin 25 %.

Uuden Musiikin Kilpailu  

Ylen Uuden Musiikin Kilpailu UMK on Suomen suurin musiikkishow, joka kuljettaa voittajansa kotimaisen miljoonayleisön kautta satojen miljoonien katsojien eteen Euroviisuihin, maailman suurimpaan musiikkiviihdeohjelmaan. Eurovision Song Contest järjestetään keväällä 2023 Ukrainan puolesta Liverpoolissa, Isossa-Britanniassa. 
yle.fi/umk

3 kommenttia artikkeliin ”Uuden Musiikin Kilpailun finalistit julki – kenestä Suomen seuraava euroviisuedustaja?”

Vastaa

Suoratoistopalveluiden nousu

Suoratoistopalvelut, kuten Netflix, Amazon Prime Video ja Disney+, ovat mullistaneet viihteen kulutuksen tapoja viime vuosikymmenen aikana. Yksittäisten tv-kanavien ja elokuvateatterinäytösten sijaan kuluttajilla on nyt laaja valikoima sisältöä, joka on saatavilla missä ja milloin tahansa. Tämä on tarjonnut aivan uuden tason mukavuutta ja joustavuutta.

Kuluttajien ei enää tarvitse odottaa tiettyyn kellonaikaan esitettäviä ohjelmia tai elokuvia. Sen sijaan he voivat katsoa haluamansa ohjelmat tai elokuvat silloin, kun se sopii heidän aikatauluunsa. Tämä on myös johtanut "binge watching" -kulttuurin nousuun, jossa katsojat katsovat kokonaisia tv-sarjojen kausia yhdellä istumalla.

Personoitu sisältö ja algoritmit

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet myös sitä, miten sisältö on suunnattu katsojille. Ne käyttävät monimutkaisia algoritmeja suositellakseen käyttäjilleen sisältöä heidän katseluhistoriansa ja mieltymystensä perusteella. Tämä tarkoittaa, että kuluttajat voivat löytää uutta sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, ilman, että heidän tarvitsee etsiä sitä aktiivisesti.

Näiden suosittelualgoritmien avulla suoratoistopalvelut voivat myös luoda ja tarjota yksilöllisesti räätälöityjä katselukokemuksia. Tämä on johtanut erittäin henkilökohtaiseen ja räätälöityyn sisältökulutukseen, jossa katsojien ei tarvitse enää mukautua massoille suunnattuun sisältöön.

Sisällön monimuotoisuuden kasvu

Toinen merkittävä muutos, jonka suoratoistopalvelut ovat tuoneet, on sisällön monimuotoisuuden lisääntyminen. Palveluiden globaalin luonteen ansiosta ne voivat tarjota sisältöä eri maista, eri kielillä ja eri kulttuureista. Tämä on laajentanut katsojien mahdollisuuksia tutustua ja nauttia sisällöstä, jota he eivät ehkä muuten olisi löytäneet.

Tämä monimuotoisuuden lisääntyminen ei koske vain maantieteellistä tai kulttuurista monimuotoisuutta, vaan myös genrejen ja aiheiden monimuotoisuutta. Suoratoistopalveluissa on tarjolla kaikenlaista sisältöä dokumenteista komedioihin, scifi-sarjoista romanttisiin draamoihin. Tämä antaa katsojille mahdollisuuden laajentaa viihdevalikoimaansa.

Uuden sisällön tuotanto

Suoratoistopalvelut eivät ole vain sisällön jakelukanavia, vaan ne ovat myös alkaneet tuottaa omaa sisältöään. Netflixin "Originals"-sarja on hyvä esimerkki tästä, samoin Amazon Primen ja Disney+:n omat sarjat ja elokuvat. Näiden palveluiden omat tuotannot ovat saaneet sekä kriitikoiden että yleisön kiitosta ja ovat vahvistaneet suoratoistopalveluiden asemaa viihteen tuottajina.

Nämä uudet tuotannot eivät ole vain korkealaatuisia, vaan ne ovat usein rohkeita ja innovatiivisia sekä tarinankerronnan että aiheiden suhteen. Suoratoistopalveluiden omat tuotannot ovat myös johtaneet aiempaa suurempaan kilpailuun laadukkaasta sisällöstä, mikä on hyödyttänyt kuluttajia.

Demokratisoitu sisällöntuotanto

Suoratoistopalvelut ovat myös demokratisoineet sisällöntuotantoa. Perinteisten tuotantoyhtiöiden ja studioiden ei enää tarvitse hallita markkinoita, koska suoratoistopalvelut voivat tukea pienempiä, itsenäisiä tekijöitä. Tämä on johtanut uudenlaiseen luovuuden nousuun ja antanut mahdollisuuden niille tarinoille ja näkökulmille, jotka ovat aiemmin saattaneet jäädä vähemmälle huomiolle.

Tämä demokratia näkyy myös siinä, kuinka suoratoistopalvelut ovat mahdollistaneet uusien äänten kuulemisen. Ne ovat antaneet alustan vähemmistöjen tarinoille ja aiheille, jotka eivät välttämättä ole saaneet huomiota perinteisissä mediakanavissa.

Katselutottumusten muutos

Suoratoistopalvelut ovat muuttaneet katsojien katselutottumuksia. Binge watching eli usean jakson tai koko sarjakauden katsominen yhdellä istumalla on tullut mahdolliseksi suoratoistopalveluiden ansiosta. Tämä on muuttanut katsojien suhdetta sarjoihin ja elokuviin.

Tämä katselutottumusten muutos on vaikuttanut myös sarjojen ja elokuvien rakenteeseen. Perinteisen episodin alku, keskikohta ja loppu -rakenteen sijaan monet sarjat on suunniteltu katsottavaksi kokonaisina kausina, jolloin tarina voi kehittyä hitaammin ja monimutkaisemmin.

Kilpailun lisääntyminen

Suoratoistopalveluiden myötä viihdeteollisuuden kilpailu on kiristynyt. Perinteisten tv-kanavien ja elokuvateatterien on ollut pakko mukautua uuteen todellisuuteen, jossa kuluttajat odottavat pääsevänsä käsiksi sisältöön milloin ja missä tahansa.

Kilpailu ei ole kuitenkaan rajoittunut vain perinteisen median ja suoratoistopalveluiden välille. Myös suoratoistopalveluiden kesken käydään kovaa kilpailua uusista asiakkaista, mikä on johtanut valtavaan sisältötarjonnan lisääntymiseen ja palveluiden eriytymiseen.

Katselukokemusten personointi

Suoratoistopalvelut eivät tarjoa vain personoitua sisältöä, vaan myös personoituja katselukokemuksia. Käyttäjät voivat muokata omaa profiiliaan ja asetuksiaan, kuten alitusten kieltä, kuvanlaatua ja muita. Lisäksi monilla palveluilla on erilaisia käyttäjäprofiileja saman tilauksen alla, jolloin eri perheenjäsenten mieltymykset voidaan ottaa huomioon.

Tämä personoitu katselukokemus vahvistaa kuluttajan yksilöllisyyttä ja lisää palveluiden käyttäjäystävällisyyttä. Se tekee myös katselukokemuksesta henkilökohtaisemman ja mielekkäämmän.

Muutos kuluttajan valtaan

Yksi suoratoistopalveluiden merkittävimmistä vaikutuksista on se, kuinka ne ovat siirtäneet valtaa kuluttajille. Katsojilla on nyt valta valita, mitä he katsovat, milloin he katsovat ja missä he katsovat. Tämä on siirtänyt valtaa pois perinteisiltä mediayhtiöiltä ja antanut kuluttajille enemmän kontrollia.

Tämä muutos kuluttajan vallan kasvattamiseen on johtanut myös siihen, että mediayhtiöiden on yhä enemmän kuunneltava kuluttajien toiveita ja mieltymyksiä. Ne eivät enää voi olettaa, että kuluttajat katsovat mitä tahansa sisältöä vain siksi, että se on saatavilla.

Kohti tulevaisuutta

Suoratoistopalvelut ovat siis tuoneet merkittäviä muutoksia viihteen kulutukseen, mutta ne eivät pysähdy tähän. Teknologian kehittyessä ja markkinoiden muuttuessa voimme odottaa näkevämme entistä enemmän innovaatioita tällä alueella. Miten nämä palvelut sopeutuvat ja kehittyvät, on jännittävä seurattava tarina seuraaville vuosille.

Viihdemaailma ja sen eri puolet

Viihdeteollisuus on monipuolinen ja kattaa useita eri osa-alueita, jotka voivat käsittää seuraavat:

  1. Elokuvat: Tämä on monipuolinen ala, joka sisältää sekä suuren budjetin Hollywood-elokuvat että pienemmät indie-elokuvat, dokumenttielokuvat, animaatiot ja paljon muuta.
  2. Televisio ja suoratoisto: Tähän kuuluu paitsi perinteinen televisio, myös suoratoistopalvelut kuten Netflix, Hulu, Amazon Prime, Disney+ jne. Tämä on laaja ala, joka kattaa uutiset, draamat, komediat, tosi-tv, lasten ohjelmat, minisarjat ja paljon muuta.
  3. Musiikki: Tämä kattaa kaiken lajityypeistä, kuten pop, rock, klassinen, hip-hop, jazz jne., ja käsittää sekä live-esiintymiset että tallennetun musiikin.
  4. Teatteri: Teatteri on viihteen muoto, joka kattaa niin Broadway-musikaalit kuin paikalliset yhteisöteatterit, oopperat, baletit, ja monet muut esitykset.
  5. Kirjallisuus: Viihdekirjallisuus kattaa kaikenlaiset tyylilajit, mukaan lukien romaanit, runot, novellit, sarjakuvat, jne.
  6. Videopelit: Videopelit ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, ja ne kattavat laajan valikoiman tyylilajeja ja alustoja, kuten konsolipelit, PC-pelit, mobiilipelit, virtuaalitodellisuuspelit, jne.
  7. Podcastit ja radiot: Tämä sisältää sekä musiikin että puhutut sanat kuten uutiset, haastattelut, komediaohjelmat ja paljon muuta.
  8. Internet-sisältö: Sosiaalisen median alustat, YouTube-videot, verkkosarjat, meme-kulttuuri, blogit jne., ovat osa nykyistä viihdemaailmaa.

Jokainen näistä osa-alueista on itsessään erittäin laaja ja monimutkainen, sisältäen useita eri ammattilaisia, kuten näyttelijöitä, muusikoita, ohjaajia, tuottajia, kirjailijoita, kriitikoita, jne. Lisäksi teknologia on muuttanut viihdemaailmaa merkittävästi, mahdollistaen uusia viihteen muotoja ja muuttaen tapaa, jolla ihmiset kuluttavat viihdettä.